Tämä sivu käyttää evästeitä palveluiden toimittamisessa, mainosten personoinnissa ja liikenteen analysoinnissa. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja
OK

Pyhimys urastaan: ”Koin, että samaistuttavalle luuserille on tilausta”

10.01.2019

Pyhimys eli Mikko Kuoppala päätti ryhtyä esikuvaksi, koska hän tajusi, että voisi täyttää Cheekin jättämän aukon.

Mikko Kuoppalan tie Pyhimykseksi on osittain Cheekin ansiota, paljastaa räppäri Ellen haastattelussa.

Cheekin aikakausi oli päättymässä, kun Mikko huomasi työssään tuotantopäällikkönä Universal Musicin tytäryhtiössä, että ilmassa oli tilausta erilaiselle esikuvalle, tavalliselle epätäydelliselle miehelle. Siitä tuli hänen tavoitteensa.

”Koin, että antisankarille, samaistuttavalle luuserille, on tilausta. Jonkun se paikka oli otettava, ja mulla oli siihen henkiset resurssit.”

pyhimys

Mikko haaveilee kirjan kirjoittamisesta. Hän ei itse lue hirveästi, koska suurin osa kirjoista on tylsiä. Samasta syystä hän ei juuri kuuntele musiikkiakaan. ”Keikoilla vasta tylsää onkin. En ymmärrä yhtään, miten joku jaksaa seistä tunnin ja kuunnella musaa. Siksi yritänkin tehdä jotain, etteivät omat keikkani olisi tylsiä.”

Teekkari, joka haaveili räppärin urasta

Kuoppalasta oli vähällä tulla insinööri. Läheisten painostuksesta Mikko meni Teknilliseen korkeakouluun, mutta miestä kiinnosti enemmän rap-lyriikat. Hän sinnitteli koulussa vuoden saamatta ainuttakaan opintopistettä.

Koska teekkariopiskelija tarvitsi rahaa, hän meni töihin hampurilaisravintolaan. Siellä kului neljä vuotta.

”Siellä työskentely oli elämäni suurin tragedia. Häpesin sitä todella paljon. Mietin, onko elämä oikeasti tällaista kärsimystä, että teen 5,90 euron tuntipalkalla hampurilaisia”, Pyhimys sanoo.

Koko ajan Mikko häpesi myös oikeaa unelmaansa, räppärin uraa. Kaikki realiteetit ylioppilastutkinnon äidinkielen B-arvosanaa myöten tuntuivat olevan sitä vastaan.

”Mitä vanhemmaksi tulin, sitä naiivimmalta unelma räppiurasta tuntui. En osannut yhtään nuottia enkä nauttinut esiintymisestä, ja senkin vuoksi haaveeni tuntui naurettavalta.”

Matikanope, musiikkipomo vai artisti

Mikon äiti oli leikannut lehtileikkeen, jossa Helsingin yliopisto haki opiskelijoita matematiikan opettajien linjalle pelkän haastattelun perusteella. Mikko haki ja pääsi sisään. Hän opiskeli ja rakensi uraansa samaan aikaan.

Valmistuminen jäi työharjoittelusta kiinni, kun musiikkibisnes vei mukanaan.

Mikko perusti uransa alussa useita yhtiöitä, joiden toimitusjohtaja hän oli vuoteen 2016 asti: pienen levy-yhtiön lisäksi keikkavälitys- ja oheismyyntifirman. Taustavaikuttajan työt toivat uskottavuutta. Sitä Mikko tarvitsi kipeästi, sillä vaikka ura lähti nousuun, epävarmuus seurasi mukana. Mikko huomasi, että oli helpompi tulla esiin artistina, kun oli muitakin työrooleja. Räppäävä levy-yhtiön pomo on eri asia kuin pelkkä räppääjä.

Koko haastattelun löydät 9.1. ilmestyneestä Elle-lehdestä!

Lue myös:

Pyhimys: ”Kuvittelen näyttäväni teini-ikäiseltä”

Antti Tuisku: ”Pelkäsin, että olen oikeasti perseestä”

Jasper Pääkkönen: ”En voi jättää jotain tekemättä, jos siihen on mahdollisuus”

teksti inka ikonen
kuvat Fabian björk
Tilaa Elle

Seuraa Elleä