Tämä sivu käyttää evästeitä palveluiden toimittamisessa, mainosten personoinnissa ja liikenteen analysoinnissa. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja
OK

Ruutuaika – Kuinka paljon on liikaa?

30.01.2019 Ei kommentteja

Vietin viime viikolla 22 tuntia luurini parissa. Neljä tuntia Spotifyssa, kolme tuntia Instagramissa, ja 2,5 tuntia WhatsAppissa. Meditoin Headspacen avulla yhteensä vain 15 minuuttia ja arvoin leffaa Finnkinon apissa 13 minuuttia (mikä kertoo ehkä jotain päättämättömyydestäni). Kaksikymmentäkaksi tuntia, melkein kokonainen vuorokausi viikossa. Se on luultavasti enemmän aikaa kylmän tekniikan, kuin yhdenkään ihmissuhteen parissa. Ja tähän ei edes lasketa muuta ruutu-aikaa, sitä minkä kulutan näyttöpäätteiden ja television parissa.

Apple esitteli Screen time -toiminnon puolisen vuotta sitten, samalla kun uusi käyttöjärjestelmä julkaistiin. Tämän jälkeen aiheesta on ollut paljon artikkeleita ja informaatiota useissa medioissa. Suurin osa niistä keskittyy siihen, miten leijonanosan erilaiset ruudut elämästämme kahmaisevat. Apple toki kertoi tehneensä Screen Time -toiminnon juuri sitä varten, etteivät ihmiset roikkuisi koko ajan luuriensa parissa. Se on vähän sama kuin bensa-yhtiö kehottaisi kimppakyyteihin tai langanlaiha supermalli kannustaisi rakastamaan omaa vartaloamme. Se ei ole väärin, muttei jotenkin ihan oikeinkaan.

Tuntuu, että kaikki järkyttyvät jollain tasolla omasta luuriajastaan. Data on mielenkiintoista, mutta vaikuttaako se toimintaan? Vaikka hälyttävän tiedon saa konkreettisesti eteensä, niin juuri kukaan ei silti muuta käyttäytymistään. Toki moni miettii mihin muuhun ajan voisi käyttää, mutta jatkaa silti Instagramin kuvavirran addiktoivassa maailmassa tai napsauttaa päälle Netflixin seuraavat kuusi jaksoa omasta lempisarjastaan. Sadat tutkijat ovat havainneet, että puhelin on samalla tavalla addiktoiva, kuin huumeet ja alkoholi. Se antaa aivoille ärsykkeitä, jotka kehottavat; enemmän on enemmän. Silti mikään ei muutu. Mittaamista tehdään vain mittaamisen vuoksi.

Eräs tutkimus Texasin yliopistosta selvitti, että jos älypuhelin on edes näkökentässä, vaikuttaa se kognitiiviseen kapasiteettiin. Puhelin on niin houkutteleva, että ihminen joutuu käyttämään huomattavasti ylimääräistä energiaa sen vastustamiseen. Tutkijat ovatkin huolissaan ihmisten keskittymiskyvyn alentumisesta hamsterin tasolle, ihmissuhteista, jotka jäävät ruudun alle, eivätkä vähiten tämän suuntauksen vaikutuksesta lapsiin.

Kaikkia vituttaa, mutta kukaan ei kuitenkaan tee asialle mitään. Kuulostaako tutulta?

Takki/Neuletakki: Halo
Nahkahousut ja vyö: Andiata
Kengät: Balenciaga
Laukku: Chanel

Kuvat: Minna Barbunakis

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Toimitus suosittelee

Tilaa Elle

Seuraa Elleä