Tämä sivu käyttää evästeitä palveluiden toimittamisessa, mainosten personoinnissa ja liikenteen analysoinnissa. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja
OK

You´ve got mail

29.02.2016 Ei kommentteja
Melkein 80% päiväni kommunikoinnistani tapahtuu meilitse. Joku voisi aivan oikeutetusti kysyä, että kannattaisiko välillä tarttua puhelimeen. Varmasti näin, mutta aivokapasiteettini vetelee viimeisiään ja tarvitsen todisteita (lähinnä itselleni), että olen huomioinut päivän aikana kaikki tarvittavat asiat

Meilikeskustelu voi kuitenkin joskus olla hermoja raastavaa. Oikeaa fiilistä voi yrittää välittää monin keinoin, mutta joskus se vain menee pieleen ja väärinkäsityksiä tapahtuu.

Hommaa ei helpota se, että meitä meilien lähettäjiä on yhtä monta kuin vastaanottajaakin. Kaikki kirjoittavat ja lukevat viestejä omien outlookin sinisten lasiensa läpi. Ja vaikka jokainen hoitaakin homman eri tavalla, niin olen jaotellut ihmiset (täysin mielivaltaisesti) erilaisiin ryhmiin.

Hassunhauskat emojit, huutomerkit ja caps lockin pohjaan juuttuminen kuuluvat saumattomasti yhteen. Ei yhtä ilman kaikkia näitä. Tämä voi kuulostaa nillittämiseltä, mutta jos saan päänsärkyä pelkästään vilkaisemalla sähköpostia, on täysin perusteltua jättää se lukematta. Meillä toimistolla on sääntö huutomerkin käytöstä. Sitä saa käyttää kolme kertaa vuodessa ja mielestäni siinä ei ole yhtään liikaa.

Onko se meili, onko se novelli, onko se romaani? Jos joudut kysymään tätä itseltäsi se on luultavasti liian pitkä. Meilissä ei kannata lähteä perustelemaan asioita esihistoriallisista ajoista alkaen. Totuus on, että näistä meileistä luetaan ensimmäiset ja viimeiset lauseet. Ja nekin puolihuolimattomasti. Tiivistä, tiivistä, tiivistä.

Uberviralliset meilit, joiden ensimmäisestä lauseesta jo tajuaa, että nyt liikutaan vierailla vesillä. “Parahin Rouva Dahlman, kunnioittavasti tiedustelen teiltä… “. Tuntuu kuin jonkun konservatiivisen valtion päämies olisi ottanut yhteyttä ja se jo pakottaa vastaamaan samalla virallisuuden tasolla. Paitsi etten osaa ja tuntuu, että olisin taas ala-asteella kun joudun miettimään miten parahin tavataan.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Vastakohtana edelliselle ovat liian tuttavalliset ja huonoa huumoria sisältävät meilit. “Jou babe, kuis pyyhkii? No aika hyvin kun ostat meiltä vessapaperia.” Ei näin.

Oikeinkirjoittajanatsit. Onko mitään ärsyttävämpää kuin se, että joku korjaa kirjoitustasi ja muistaa huomioida myös mahdolliset pilkkuvirheet. Okei pari nyrkiniskua tyynyyn ennen vastausta auttaa aina.

Sitten ovat ne täydelliset meilit. Pari lausetta, joihin on täydellisesti tiivistetty asia. Ei turhaa jaarittelua, mutta kaikki tarpeellinen tulee selväksi. Meili, johon ei tarvitse vastata lisäkysymyksillä ja joka auttaa kyseistä asiaa saman tien eteenpäin.

Oletko joskus saanut sellaista? En minäkään.

Jos tähän kirjoitukseen on jotain kommentoitavaa, niin tiedät miten ottaa yhteyttä.

IMG_9544-2-2-2

IMG_9511-2-2

IMG_9503-2-2

IMG_9537-2-2

IMG_951-2-2

IMG_9548-2-2-2

IMG_9533-2-2

Nahkatakki: TopShop (Zalando), Hame: Muotikuu, Neule: Wolford, Bootsit: ASH, Laukku: Chanel, Aurinkolasit: Karl Lagerfeld (Specsavers)

Kuvat: Minna Somero

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Toimitus suosittelee

Tilaa Elle

Seuraa Elleä