Tämä sivu käyttää evästeitä palveluiden toimittamisessa, mainosten personoinnissa ja liikenteen analysoinnissa. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja
OK

Botox – Käytätkö sinäkin kohta pistoshoitoja?

02.09.2016

Piikillä käyminen on yleistynyt myös Suomessa. Alammeko pian suhtautua pistoshoitoihin kuin kampaajalla käymiseen?

Helsinkiläinen Pia Dahlman makaa jännittyneenä tuolissa, joka tuo mieleen hammaslääkärin. Sydän hakkaa kuin juoksulenkillä. Mitä jos pää nytkähtää ja lääkärin ote lipeää? Pia tuntee, kuinka neula lävistää nenänpielen ja jotakin kulkee ihon alla.

Vartin päästä Pia vapautuu tuolista, ja olo on helpottunut. Kipu ei ollutkaan sietämätöntä. Pia Dahlman, 39, on saanut nenänpielen juonteisiin elämänsä ensimmäiset Restylane-pistokset.

Saman ensimmäisen kerran on kokenut viime vuosina moni muukin. Jos luulit, että hyaluronihappoa ja Botoxia pistetään vain Hollywoodissa, olit väärässä. Piikillä käyminen on yleistynyt myös Suomessa, sillä markkinoille on tullut useita kilpailevia täyteainemerkkejä ja hoitojen hinnat ovat laskeneet.

Pistoshoitojen yleisyyttä ei arvaa katselemalla kadulla ohikulkevia naisia, sillä harha havittelee Meg Ryan -tyylistä lopputulosta. Yleensä naiset haluavat näyttää aavistuksen virkeämmiltä: siltä kuin takana olisi rentouttava mökkiviikonloppu eikä kahden viikon ylityöputki.

Ajatus huomaamattomasta nuorennuksesta kiehtoo, mutta samalla sisäistä feministiä huolestuttaa. Tuleeko silotetusta naamasta pian samanlainen pakkomielle kuin jokakeväisistä kuntokuureista?

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Botox on voidetta vahvempaa

Ensin rakastumme valokynään, sitten silmänympärysvoiteeseen. Seuraavaksi kylppärin kaappiin ilmestyvät seerumit. Lopulta uhraamme vuosi vuodelta enemmän aikaa siihen, että yritämme häivyttää naamastamme ”väsymyksen merkkejä”, siis suomeksi sanottuna ryppyjä ja silmäpusseja.

Vaikka lätkimme naamallemme surutta kemikaaleja, monella raja kulkee ihossa. Mielikuva ihon sisään työntyvästä neulasta puistattaa. Botox-sana edustaa Hollywoodin nuoruuspakkomiellettä.

Mutta kenellä oikeastaan on varaa paheksua piikittämistä? Ryppyjen täyttäminen ei poikkea ratkaisevasti siitä, että minulla on raudoilla oiottu hammasrivistö, kemikaaleilla vaalennettu tukka ja epilaattorilla kynityt kainalot.

Samoja ajatuksia on pyöritellyt myös Pia Dahlman. Hänkin ajatteli kolmekymppisenä, ettei ikipäivänä harkitsisi täyteaineita. Sitten hän alkoi lähestyä neljääkymppiä.

Botox ei näy

Mainostoimiston asiakkuusjohtajana työskentelevä Pia erottuu kahvilassa muista lounastaukolaisista. Se ei johdu edellisviikon pistoksista, vaan kadehdittavan paksusta tukasta ja hymystä.

”Ei täyteaineiden käyttäminen tarkoita sitä, että olisi nenää hipovat huulet ja silmien tasolle kohotetut posket. Tähän mennessä kukaan ei ole edes huomannut, että minulle on tehty jotakin”, Pia kertoo.

Hänen kasvoistaan todella on mahdotonta päätellä, että niihin olisi pantu jotakin voidetta vahvempaa. Eron huomaa vain Pia itse, joka tuntee olonsa ”freesimmäksi”, kun meikkivoide ei kerry juonteisiin.

Pia voisi Hollywood-tähtien tapaan vaieta, mutta hän haluaa puhua toimenpiteestään avoimesti. Hän ei halua olla se, josta supatellaan selän takana ”onkohan sille tehty jotain”. Kyllä, hänelle on tehty jotain, ja hänestä siinä ei ole mitään hävettävää. Pia pitää tyyliaiheista Muotikuiskaaja-blogia, ja hänelle ulkonäöstä huolehtiminen on tärkeää.

Ole tarkka

Täyteaineita Pia kokeili uteliaisuudesta. Hän halusi tietää, auttaisivatko pistoshoidot häntäkin jonain päivänä odottaviin ryppymurheisiin.

”Tulen luultavasti käymään hoidoissa uudestaankin. Jos Restylane pysyy kasvoissa puolesta vuodesta vuoteen, säästän rahat vaikka luopumalla joistain vaateostoksista tai juomalla viikossa pari lattea vähemmän.”

Niin, se raha. Pian pistoshoito maksoi lääkäriasemalla noin 600 euroa, ja ainetta on vain minimimäärä. Monessa kauneushoitolassa samat piikit saisi alle puoleen hintaan, mutta Piasta on tärkeää, että hoidon tekee lääketieteen ammattilainen. Se on yksi syy, miksi hän haluaa puhua aiheesta julkisesti.

”Nykyisin käydään pistättämässä halpoja täyteaineita lounastauolla tai ulkomailla, ja lopputulos voi olla sen näköinen. Kannattaa selvittää tarkkaan vaihtoehdot ja valita aine, jonka käytöstä on pitkäaikaisia tutkimustuloksia. Lisäksi hoidon antajalla pitää olla hyvä anatomian tuntemus.”

Pia_Dahlman

Pia Dahlman

Uhka vai mahdollisuus?

Restylanen kaltaiset hoidot on helppo leimata rikkaiden etuoikeudeksi, mutta yhtä hyvin ne voi nähdä keinona tasata geeniarpajaisten epäreiluutta. Toiset näyttävät nelikymppisinä kaksikymppisiltä ja toiset kaksikymppisinä nelikymppisiltä.

”Minä näen esteettiset hoidot mahdollisuutena. Jokaisella on vain yksi elämä, ja jos jokin asia ulkonäössä häiritsee, miksei sitä korjaisi? Enkä silti suosittele pistoshoitoja kenellekään, vaan päätöksen pitää lähteä omasta halusta”, Dahlman sanoo.

Mahdollisuuksilla on kuitenkin kääntöpuolensa: niistä tulee helposti velvollisuuksia. Esimerkkiä ei tarvitse hakea kaukaa. Vielä 2000-luvun vaihteessa uimahallissa vilkuiltiin vaivihkaa ensimmäisiä trimmattuja alapäitä. Sittemmin luonnollisesta puskasta on tullut kapinointia.

Rypyt, fashion statement?

Jos yhä useampi alkaa ravata pistohoidoissa, käykö rypyttömyydelle brasilialaiset?

Kulttuuriantropologi Taina Kinnusen mielestä niin on osittain käynytkin. Ikinuorina pysyvät julkkikset, Instagram-suodattimet ja jopa aasialaiset animaatiohahmot ovat muuttaneet kauneusihannetta muovisempaan ja ilmeettömämpään suuntaan. Hän ei usko, että trendi enää pysähtyy.

”Kauneuskirurgia tulee yleistymään, sillä lääketieteen ala kehittyy nopeasti ja tuotteita voidaan valmistaa entistä halvemmalla. Kehitys on osa lääketieteen kaupallistumista, jossa ihmiset nähdään potilaiden sijaan maksavina asiakkaina.”

Rypyistä on hyvää vauhtia tulossa uusi läski, josta keskiluokkaiset kaupunkilaiset haluavat eroon näyttääkseen terveiltä ja hyvinvoivilta.

Toisaalta muoti-ilmiöt synnyttävät myös vastareaktioita. Kurttuinen otsa voi olla jonain päivänä samanlainen fashion statement kuin meikitön naama ripsienpidennysbuumin jälkeen.

Huijarisyndrooma

Vaikka kauneuskirurgian yleistymiselle ei lämpiäisi, jotain Pia Dahlmanin kaltaisilta naisilta kannattaa kopioida, ja se on asenne. Piaa ärsyttää suomalainen seinäruusuilun ja vaatimattomuuden ihannointi. Itseään tai osaamistaan ei saisi tuoda esille tai on tyrkky. Eikö ympäristöön juuri päinvastoin kannata levittää omaa hyvää oloaan? Tuli se sitten ulkonäön tai jonkun muun asian kautta. Keneltä se on pois, että joku haluaa käyttää rahojaan ulkonäköönsä?

Samaa ajattelutapaa on ihmetellyt myös Taina Kinnunen. Hän arvelee ”rumat ne vaatteilla koreilee” -asenteen yhdeksi syyksi sitä, että Suomi on kaupungistunut moniin Euroopan maihin verrattuna myöhään. Kun leipä hankittiin kyntämällä ja äestämällä, ei ollut varaa pohdiskella, onko tukka hyvin.

Vanhat ihanteet elävät yhä. Aitoa kauneutta on vain se, jonka on saanut syntymälahjana, vaikka kaikilla muilla elämänaloilla vaivannäköä arvostetaan. Ehkä juuri siksi nuorennushoitoja paheksutaan ja salaillaan.

”Jokin huijaamisaspekti tähän liittyy. Sama pätee vaikka hiustenpidennyksiin ja push up -liiveihin”, Pia sanoo.

Hänen mielestään ihmiset murehtivat liikaa sitä, mitä muut ajattelevat. Silloin saattaa käydä niin, että elämä hujahtaa tapettiin piiloutuessa. Pia ihailee italialaisia naisia, jotka kävelevät kadulla ylväsryhtisinä maailmannaisina.

Sellainen nainen säteilee ryppyisenäkin – tai kehtaa varata klinikka-ajan, jos siltä tuntuu.

Mistä täyteaineissa on kyse?

Botox- ja täyteainehoitoja kutsutaan esteettiseksi ihonhoidoksi. Termillä tarkoitetaan toimenpiteitä, joissa ihoa parannellaan lääketieteen keinoin mutta ilman veistä. Suomessa iän jättämiä jälkiä aletaan tyypillisesti hoitaa noin nelikymppisenä.

Esteettiseksi ihonhoidoksi luokitellaan pistoshoitojen lisäksi muun muassa kemialliset kuorinnat, lämpöenergiaan ja radioaaltoihin perustuva radiofrekvenssihoito sekä mesoterapia, jossa hoitavia aineita viedään ihoon mikroneulauksen avulla. Menetelmillä pyritään etenkin kiinteyttämään ihoa ja häivyttämään aknearpia.

Botox-pistos rentouttaa valitut kasvojen lihakset, jolloin jännityksestä syntyvät rypyt katoavat eikä ihminen pysty kurtistelemaan kasvojaan. Vaikutus kestää 3–6 kuukautta. Täyteainehoidoissa ihon alle pistetään hyaluronihappoa, joka häivyttää juonteet näkyvistä. Aine poistuu elimistöstä 6–12 kuukaudessa.

Botox eli botuliinitoksiini on reseptilääke, jota saa pistää vain lääkärin valvonnassa. Hyaluronihapon käyttöä ei sen sijaan ole säädelty laissa.

Esteettinen ihonhoito on yleistynyt muun muassa siksi, että menetelmät ovat kehittyneet, markkinoille on tullut kokonaan uusia hoitoja ja esimerkiksi hyaluronihappovalmisteiden hinnat ovat laskeneet.

Lähde: Ihoakatemian ylilääkäri Marge Uibu ja Cityklinikan tiedottaja Hanna Järvinen

Lue myös:

Pistoshoidot ovat edelleen tabu – mutta miksi? Me selvitimme

Unohda anti-age-tuotteet! 8 tapaa ikääntyä luonnollisesti, mutta kauniisti

Miksi inhoan vartaloani?

Teksti
Kuvat Matthew Shave ja Fabian Björk
Tilaa Elle

Seuraa Elleä