Tämä sivu käyttää evästeitä palveluiden toimittamisessa, mainosten personoinnissa ja liikenteen analysoinnissa. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja
OK

Viimeisestä vlogista on vierähtänyt jo hyvä tovi, joten nyt korkea aika uudelle! Ajattelin, että monia saattaisi kiinnostaa miten Metti ja Hanna -podcastin jaksot syntyvät, joten tällä kertaa nappasin vlogikameran nauhoituksiamme taltioimaan. Tässä vlogissa pääsette siis seuraamaan miten podcast-jaksomme tehdään. Tätä kyseistä podcast-jaksoa varten ideointi- ja suunnittelutyö on jo tehty ja videolla keskitytään ainoastaan itse toteutusvaiheen. Jos teille herää lisäkysymyksiä podcastiin tai sen tekoon liittyen, vastaan niihin mielelläni kommenttiboxin puolella!

Olen siinä mielessä erittäin onnekkaassa asemassa, että olen aina saanut tehdä töitä, joista olen tykännyt. Minulla on aina ollut valtava kiinnostus muotiin ja vaatteisiin. Molemmat vanhempani ovat työskennelleet vaatealalla lähes koko elämänsä, joten olen pienestä pitäen päässyt vierestä seuraamaan eri vaatealojen toimintaa. Pikkutyttönä parasta oli jos pääsi äidin mukaan hänen työpaikalleen. Ne isot upeat toimistotilat ja loputtomat mallistorekit, olin kuin taivaissa kun pääsin sinne. Iän myötä kiinnostus vaatteisiin ja muotiin ei ole muuttunut. Nykyään saan edelleen olla tiiviisti tekemisissä muodin parissa vaikka en enää olekaan suoraan myyntipuolella. Nykyään oma työni on moniulotteisempaa ja luovempaa, mutta edelleen sen ytimessä kytee puhdas rakkaus muotiin ja pukeutumiseen.

Sain ensimmäisen kesätyöpaikkani Helsingistä, Boutique Lillystä, joka sijaitsee Korkeavuorenkadulla. Olin innoissani, että pääsin töihin vaateliikkeeseen, jossa vaatemyyjäntyö oli erittäin ihmislähtöistä. Toki työhöni kuului esimerkiksi vaatelähetysten purkua ja kassalla oloa, mutta suurin osa työstä oli kanssakäymistä asiakkaiden kanssa. Pääsin auttamaan ihmisiä heidän vaateongelmissaan sekä rakentamaan heille asukokonaisuuksia erilaisiin tarpeisiin. Ajastani Lillyssä teki myös erittäin mukavaa mitä ihanin työporukka, joka koostui upeista supernaisista!

Ensimmäisen vaateliikekokemuksen jälkeen pääsin näkemään ja kokeilemaan erilaista vaatealaan liittyvää työtä, kun vastaanotin paikan Philiposphy Blues Originalin assistenttityöhön. Jatkoin siis edelleen vaatealaa, mutta siirryin kuluttajapuolelta nyt sisäänostajan puolelle. PHO on tanskalainen vaatealanyritys, jonka tuotteita myydään eri paikoissa ympäri Suomen. Tuolloin pääsin assaritöiden lisäksi osallistumaan mallistojen myyntiin.

Lopetin assistentin työt PBO.lla, sillä en pystynyt vielä noin nuorella iällä sitoutumaan täyspäiväiseen yhdeksästä viiteen päivätyöhön. Työ oli todella antoisaa ja mielenkiintoista, mutta koin olevani vielä kuitenkin liian nuori aloittamaan täyspäivätyön. Opiskeluiden ohelle tarvitsin pikemminkin työn, jossa voisin tehdä iltapainotteisesti sekä tuntimääräisesti vähemmän töitä. Filippa K avasi juuri tuohon aikaan ensimmäisen kivijalkaliikkeen Helsingin Aleksanterinkadulle ja tämä osoittautui täydelliseksi vaihtoehdoksi minulle. Minulla kuitenkin oli jo paljon kokemusta myyntityöstä ja Filippa K vaatemerkkinä tuntui itselle täydelliseltä matchiltä. Filippa K.lla viihdyin erinomaisesti – työ oli monipuolista ja kivaa sekä työkaverini olivat ihan parhaita! Minulla on niin paljon lämpimiä muistoja Filippa K.n ajoilta. Työskentelin Filippa K.lla aina siihen asti, että tulin raskaaksi ja jäin pois töistä vuoden lopussa 2013.

Yläpuolella listattujen töiden sekä opiskelujeni ohella olen myös aina tehnyt keikkaluontoisesti mallintöitä. Ajauduin mallipiireihin isäpuoleni tuttavan kautta, jolla on oma mallitoimisto (Modelboom). Tein kaikkia mallintöitä aina erilaisista kuvauksista näytöksiin. Mallintyöstä en kuitenkaan koskaan kaavaillut päätyötäni. Tykkäsin kyllä siitä, mutta minulle riitti aivan hyvin, että tein niitä hommia epäsäännöllisesti kaiken muun ohella. Tuolloin en olisi voinut kuvitellakaan lähteväni esimerkiksi ulkomaille edistämään mallinuraani, sillä olin onnellinen Suomessa ja varsinkin parisuhteet pitivät minut tiukasti kiinni täällä. Ehkä nyt jälkeenpäin voisin sanoa, että olisi ehkä kannattanut kokeilla mallintöitä myös ulkomailla, mutta nythän sitä on enää turhaa jossitella.

Tänään julkaistussa Metti ja Hanna -podcast jaksossa avaamme työhistoriaamme. Minkälaisissa työpaikoissa olemme työskennelleet vuosien varrella? Mikä on ollut paras työpaikka? Entäpä kamalin työmuisto? Mitä työtä haluaisimme tehdä, jos emme työskentelisi bloggaajina? Nämä ja paljon muuta uusimmassa jaksossa! Jakson pääset kuuntelemaan tästä!

Photos: Kristiina Pendonen

Eilisessä postauksessa puhuin värienkäytöstä (talvi)pukeutumisessa. Jotenkin kun tuntuu, että tällä hetkellä huomioni kiinnittyy enemmän kirkkaisiin väreihin harmaiden ja mustien sijaan. Keräsin yläpuolen kollaasiin muutamia suosikkijuttuja, joita löysin nettikauppojen valikoimasta. Mieleni taitaa olla jo vahvasti keväässä kun kollaasin värimaailmaa katselee. Nuo kirkkaat värit ja pehmoiset pastellisävyt kun aina ihastuttavat keväisin. Tuo H&M.n vaaleanpunainen neule (*löydät täältä) on ollut minulla ahkerassa käytössä aina viime syksystä asti. Yhdistin tuon pinkin neuleen rohkeasti muun muassa rakastamani leohameen kanssa (asukuvat löydät täältä), mutta olen käyttänyt sitä arjessa paljon myös slip-hameiden tai farkkujen kanssa! Kirkkaissa värisävyissä pinkin lisäksi omia suosikkejani ovat erilaiset sinisen sävyt sekä keltainen.

Olen kertonutkin blogissani muutamaan kertaan olevani aika huono käyttämään värejä pukeutumisessani. Ihailen suuresti ihmisiä, jotka osaavat upealla tavalla yhdistää värejä keskenään ja käyttävät rohkeasti erilaisia värejä. Viime syksynä minäkin hyppäsin jo hieman pois musta & harmaa -mukavuusalueeltani kun hurahdin ihan täydellisesti ruskean eri sävyihin. Ruskea oli todella iso trendi viime syksynä (ja edelleenkin!), joten mustaa ja harmaata minun tuli käytettyä ennätyksellisen vähän. Ja tiedättekö mitä – se oli täydellisen piristävää! En kaivannut tummia vaatteitani yhtään vaan enemmänkin huomio kiinnittyi ruskeiden sävyjen lisäksi kunnolla kirkkaisiin väreihin.

Nyt jo tovin olen jatkanut samalla linjalla ja yllättävän useinkin tulee pukeuduttua asukokonaisuuksiin, joissa ei ole yhtään mustaa (esimerkiksi tässä). Varmasti monille mustattomuus asuissa on ihan perusjuttu, mutta uskallan epäillä, että ruudun toisella puolella on myös sellaisia #blackismyhappycolour -tyylisiä pukeutujia niin kuin minä? Huomaan kuitenkin jatkuvasti vähentäväni mustan käyttöä ja tykkään värikkäämmistä lookeista. Rakastan esimerkiksi tätä vaaleansinistä asukokonaisuutta, joka sopii mielestäni täydellisesti talveenkin. Mitä mieltä olette?

Miten lisätä väriä pukeutumiseen?

Aloita vähäisellä määrällä – Pienillä lisäyksillä on helppo tuoda väriä asukokonaisuuteen.

Ylä- ja alaosa samaa väriä – Kun ylä- ja alaosa ovat samaa väriä on kokonaisuus yhtenäinen ja tyylikäs. Väri voi olla räväkkäkin, mutta sama sävy koko asussa luo harmonian kokonaisuuteen. Tämän postauksen asu tai esimerkiksi tämä värikäs asu on hyvä esimerkki!

Asusteilla – Jos tykkäät pitää asusi neutraalin sävyisenä, voit tuoda väriä asukokonaisuuteen asusteilla. Kirkkaanvärinen laukku on esimerkiksi erittäin helppo tapa piristää asukokonaisuutta! Kurkkaa esim. tämä asu tai edellinen postaus! Värikäs huivi on myös helppo tapa lisätä väriä asukokonaisuuteen.

Värikäs takki – Mustan/tumman asukokonaisuuden piristäjä on värikäs takki. Tummaan pohjaan on helppo yhdistää minkä värinen takki tahansa. Värikäs takki on on trendikään leikkisä valinta! Itse yhdistin taannoin tummaan asuuni keltaisen takin, kurkista asukokonaisuus tästä!

Katse kenkiin – Katse jalkoihin ja anna kenkiesi viedä huomio! Muuten neutraalin sävyiseen asukokonaisuuteen sopii täydellisesti värikkäät kengät!

Meikki – Myöskin meikin avulla voi piristää lookia ja tuoda väriä asukokonaisuuksiin. Jo pelkkä kirkkaanpunainen huulipuna toimii erinomaisesti!

Nyt haluan haastaa ja rohkaista kaikkia blogini lukijoita kokeilemaan värejä talven asukokonaisuuksissa. Oli se sitten pieni asuste tai vaikka ihan koko asukokonaisuus, olisi mahtava nähdä miten te yhdistelette värejä pukeutumisessanne. Jos tuntuu hyvälle, merkkailkaa minua (@mettiforssell) teidän ig-storeihinne, jotta näen miten te yhdistelette värejä (talvi)pukeutumisessanne. Inspiraatio kiertämään! <3 

Photos: Kristiina Pendonen / edit by me

 

 

 

 

 

 

 

Rakastan asukuvien ideointia, suunnittelua sekä itse kuvaustilannetta. Tykkään olla kameran edessä ja koen olevani siinä ihan hyvä. Asukuvat ovat blogini ydin ja niiden avulla saan parhaiten tuotua esille omaa tyyliäni, josta toivottavasti mahdollisimman monet lukijat saisivat inspiraatiota omaan pukeutumiseen. Asukuvien ottaminen ei kuitenkaan aina ole niin helppoa ja vaivatonta kuin valmiit kuvat blogeissa/somessa antavat ymmärtää. Haasteellisinta on silloin kun oma naama ärsyttää eikä vaan yksinkertaisesti ole fiilistä pyöriä kameran edessä.

Viime viikolla minulla oli yksi tällainen päivä, kun tuntui ettei kuvauksista tule yhtään mitään. Ja eihän niistä loppupeleissä tullutkaan… Syytän loskakeliä, joka on ehkäpä kaikista epäinspiroivin ja epämiellyttävin ilma kuvata. Joka puolella on harmaata ja kauniiden kuvauslokaatioiden löytäminen on haasteellista. Vettä tihkuttaa ja on kylmä. Jälkiviisaana voisi kysyä itseltään miksi emme kuvaneet sisällä? Oh well…

Loska(p*ska) ilman lisäksi oma keskittymiskykyni oli tuona kyseisenä kuvauspäivänä jostain syystä ihan pikkulapsen tasolla, joten ehkä silläkin on voinut olla hieman osuutta asiaan… Ajattelin kuitenkin, että olisi hauska jakaa täällä blogin puolella vaihteeksi näitä hieman epäonnistuneempiakin otoksia. Tässä tulee, saa nauraa… 😀

“Noniin, tukka kondikseen, tästä se lähtee!”

“…tai sit ei lähde :D”

Loskasäässä mokkabootseissa – asetelma jees! 

“Mitäs sitä keksis…”

“Jos nostaisin jalan tällee ylös, toimisko? …Ööhm EI :D”

“Noni nyt tippuu laukku…”

“Metti, silmät A-U-K-I !”

“…tästä ei tuu nyt yhtään mitään…”

“Kokeilen vielä istumista…”

“Joo istuminenhan on ihan hemmetin hyvä idea keskellä talvea kylmässä loskasäässä – näyttää todella realistiselle ja inspiroivalle :D”

“Oikeesti nyt saa riittää, en pysty enää…”

“Nyt riitti nämä kuvaukset – moro!”

“Nailed it! Asukuvat 6/5!”

(My outfit: &Other Stories Sweater, Acne Studios Jeans, Chanel Bag, &Other Stories Boots)

Photos: Hanna Väyrynen

 

 

 

Viikonlopuissa ylivoimaisesti parasta ovat perheen kanssa yhdessä vietetyt kiireettömät aamut. Jokainen saa herätä omalla tahdillaan eikä ole kiire tai hoppu minnekään. Perheellemme on muodostunut jo hieman tavaksi aloittaa joko lauantai- tai sunnuntaiaamu (joskus jopa molemmat, hups) menemällä aamiaiselle jonnekin kotimme lähistöllä sijaitsevaan kahvilaan. Viime viikonloppu ei ollut poikkeus, sillä suuntasimme koko perheen voimin Cafe Ursulaan aamiaiselle. Lapsemme ovat aina innoissaan kahvila-aamiaisista, sillä silloin on luvassa myöskin herkkujälkkäri. Lauantaina oli kerrassaan upea ilma kun aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja astemittari oli vain muutaman asteen pakkasen puolella – ihan täydellinen talvipäivä siis!

 

 

 

 

 

 

 

 

En olisi ikinä uskonut, että tulisin jakamaan ruusukaalireseptiä blogissani. Kyseessä kun ei varsinaisesti ole mikään resepti vaan pikemminkin tapa, jolla itse olen valmistanut ruusukaaleja viime aikoina. Saan kuitenkin näistä ruusukaaleista aina ihan valtavasti kysymyksiä (lähes päivittäin!), joten ajattelin, että nyt olisi korkea aika jakaa myös blogin puolella tämä “ohje” ruusukaalien valmistukseen. Usein paistan ruusukaalit pannulla (kuten alapuolella olevassa ohjeessa), mutta joskus saatan kypsentää ruusukaalit myös muiden kasvisten/juuresten kanssa uunissa.

Kuinka moni teistä on kokeillut paistettuja ruusukaaleja? Jos ette vielä ole, suosittelen lämpimästi kokeilemaan! Ne ovat kerrassa herkullisia – ja terveellisiäkin vielä!

Keskiviikkoaamun näkymä ikkunasta oli jotain maagista; Kaivopuisto oli kuin winter wonderland. Lunta oli satanut lähemmäs 20 senttiä ja puiston puut olivat kuin suoraan jostain sadusta. Päätimmekin mieheni kanssa lähteä kahdestaan aamukävelylle ja ihastelemaan tuota uskomattoman kaunista lumimaisemaa. Nappasimme kahvit mukaan ja kävelimme rauhassa ympäri Kaivopuistoa – ihan täydellinen hetki. Ja olihan minun aivan pakko ikuistaa myös muutama kuva kameralle, jo pelkästään siitäkin syystä, että tällaiset maisemat ovat niin harvinaista herkkua meille eteläsuomalaisille. Voi kun tänä vuonna saisimme nauttia täälläkin päin Suomea oikein kunnon talvesta. Lumessa on taikaa!

 

 

 

 

Tilaa Elle

Seuraa Elleä