Tämä sivu käyttää evästeitä palveluiden toimittamisessa, mainosten personoinnissa ja liikenteen analysoinnissa. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja
OK

ÄITINI KERTOMANA

08.12.2018 8 kommenttia

“Tyttöni on kuin pikkuinen kukka mustikka silmät ja mansikka suu. Auringonpaistetta pellavatukka linnunlaulua kaikki muu.” Kun aloin odottamaan esikoistani toivoin salaa sen olevan tyttö ja kuinka onnekas olinkaan, Metti-tyttäreni syntyi keski-pohjanmaan keskussairaalassa lämpimänä toukokuisena päivänä.

Metti oli koko suvun silmäterä ja hoitajia löytyi. Hänestä kasvoi huumorintajuinen, hieman pikkuvanha, hauska ja erittäin älykäs tyttö.

Asuimme Kokkolassa Metin ollessa pieni ja silloin sinne valmistui ensimmäinen kauppakeskus, johon avattiin KappAhl ja Lindex. Nämä mahdollistivat ostaa kivoja lastenvaatteita tyttärelleni eikä tarvinnut mennä Ruotsiin H&M.lle. Mekot olivat jo silloin heikkouteni ja nyt onnekseni voin niitä ostaa neiti-Lilialle <3

Muutimme Kokkolasta Tuusulaan Metin ollessa 4-vuotias. Hän oli kovin utelias tyttö ja kysymystulva oli aina valtava. Hauskaa oli se, että hän kulki usein suu auki ihmetellen ja sitten vähän aikaa miettien alkoi kyselyt. Täällä sitä erilaisuutta ihmisissä riitti.

Ensimmäisestä luokasta aina lukion loppuu asti hän on ollut tavattoman ahkera, tunnollinen ja erittäin hyvä koulussa. Muistan hauskan jutun ylä-asteelta kun hän ystävänsä Saran kanssa yhden ainoan kerran lähti välitunnilla kauppaan ja jäivät heti kiinni. Tunnollisten koulutyttöjen tuuria kai.

Oli hauska huomata miten tyttäreni aina seurasi minua ollessani muodinmaailmassa. Hän oli kiinnostunut minun vaatteista, kengistä, koruista ja laukuista. Erityisesti timanttisormukset olivat pikku-Metin mieleen. “Saanko minä nämä sitten kun sinä kuolet?” oli yksi Metin hauskimmista ja mieleenpainuvimmista lausahduksista. Teini-ikäisenä kiinnostus muotiin ei hellittänyt ja muistan aina kun eräänä aamuna lukion aikana lähdin töihin ja ajoin bussipysäkin ohitse ja huomasin Metin odottavan koulubussia kovinkin tyylikkäänä äidin merkkihuivi kaulassa ja merkkilaukku koululaukkuna. Tietenkin ilman lupaa…kääk!

Metti on aina tiennyt mitä haluaa. Heti ylioppilaaksi pääsyn jälkeen kotoa muutto Helsinkiin ja oikean asuinpaikan löytäminen oli tärkeää. Asunto saatiin Raatimiehenkadulta ja hän oli taivaissa! Tuusulan pölyt pyyhkäistiin vaivatta jaloista ja taakseen katsomatta – maailma täältä tullaan!

Ihastui ja rakastui ihanaan Mikluun ja perusti perheen. Kaikki tapahtui nopeasti ja ei aikaakaan kun minusta tulikin rakkaiden lapsenlapsien myötä mummi. Ihailen tyttärtäni, joka on huolehtivainen ja niin rakastava äiti lapsilleen.

Omat neuvoni eivät enää ole kovinkaan kelvanneet ja jos annan omasta mielestä viisaita neuvoja ja ohjeita, niistä saattaa aiheutua riitaa. Tosin yhteenotot menevät ohi yhtä nopeasti kuin tulevat. Metti on päättäväinen ja rohkea omissa päätöksissään. Hän tietää tasantarkkaan mitä haluaa.

Olen onnekas, että hän kaiken näiden arjen haasteiden äärellä tekee arvostustakin saanutta työtään intohimoisesti, päättäväisesti ja rakkaudesta muotiin, joka tuli tosin jo äidinmaidossa.

Tällainen on minun rakas tyttäreni Metti <3

<3: Teija-äiti

Sand Coat

Sand Knit

Gina Tricot Jeans

Prada Bag

Louis Vuitton Boots

Photos: Hanna Väyrynen / edit by me

 

 

Kommentit

Kommentoi
  1. Ella

    Ihana postaus!😍

  2. rr

    Voi, miten ihana postaus ja ihanasti kirjoitettu! Äitisi kirjoitustyyli on todella kaunis.

  3. Henriikka

    Tosi kiva kirjoitus. Terveisiä ihanalle äidillesi. Minä aina nuorena ihmettelin, että miksi äitini hermostui, kun salaa lainasin hänen käsilaukkujaan. Nyt itse äitinä ymmärrän sen. Tyttäreni otti kerran nelivuotiaana päiväkotiin mukaansa minun Longchampin pikku laukun.

  4. Veera

    😭💕 kiva ja erilainen postaus! Kaunista joulun odotusta koko perheelle!

  5. Petra

    Ihana postaus. Olen tavannut äitisi pari kertaa työpaikallani Lindexillä, hurmaava ja kaunis ja niin ystävällinen. Sä näytät taas niin hyvältä kuvissa.
    Harmaata sunnuntaita täältä sängynpohjalta, jonne flunssa on minut kaatanut.

  6. Jennimbus

    Ihana postaus <3 Äitit on parhaita!

  7. Eve

    Pyydäppä vastaavan kaltainen isän näkökulmasta? Olisi kiva lukea ajatuksia miehen näkökulmasta😊

  8. Jade

    Oi ihana ja tunteellinen postaus, kyynelehtimättä en pystynyt loppuun lukemaan.. Tunnelmallista Joulunodotusta 🌟

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Toimitus suosittelee

Tilaa Elle

Seuraa Elleä