Tämä sivu käyttää evästeitä palveluiden toimittamisessa, mainosten personoinnissa ja liikenteen analysoinnissa. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja
OK

Maria Veitola: ”On ihan bullshitiä, että kaikki pitäisi tehdä nuorena”

06.05.2019

ELLE tapasi Maria Veitolan, 46, ja puhui tämän kanssa iästä. Maria kertoi muun muassa sen, miltä tuntuu, kun häntä mummotellaan vaikka 72-vuotias mies saa olla vieressä rauhassa.

ELLE: Onko jo liian myöhäistä vaihtaa alaa ja missä vaiheessa uskaltaa tehdä lapsia, ettei uraputki katkea. Näitähän me kaikki pyörittelemme. Voiko nainen ikinä olla oikean ikäinen työelämässä?

MARIA: ”Niinpä. Työelämässä naisen arvostus nousee ja laskee samassa suhteessa kuin hänen hedelmällisyyskäyränsä. Ensin on liian nuori vakavasti otettavaksi, ja ainoa rooli on olla puristelujen ja vähättelyn kohde, kunnes yhtäkkiä on liian vanha mihinkään. Siinä välissä on muutama vuosi, jolloin pitäisi saada aikaiseksi kaikki: ura, perhe ja omaisuus. Se aiheuttaa hirveästi paineita kaiken ikäisille naisille.”

ELLE: Ei ihme, että massiivinen ikäkriisi iskee usein juuri kolmenkympin paikkeilla.

MARIA: ”Olin kolmikymppisenä tosi onnellinen, kun huomasin, että minut otettiin vihdoin vakavasti. Ja lisäksi kun katsoin peiliin, pidin näkemästäni. Siksi olikin traagista, että elämästä nauttiminen ei onnistunut. Tein omaa talk show’ta Ylellä ja Nelosella, sain vuodesta toiseen kuulla, että minun pitäisi olla ulkonäöltäni kaupallisempi ja haastattelijana pehmeämpi ja että tilalleni on kyllä tulijoita. Olin samaan aikaan huonossa parisuhteessa ja kärsin vuosia päivittäin järkyttävästä, kroonistuneesta migreenistä. Silloin mietin, että kannattaako edes elää, kun elämä on näin vaikeaa ja tuskaista. Meneekö tässä kivussa ja sumussa parhaat vuoteni.”

ELLE: Ikää koskeva kritiikki on siinä mielessä paskamaista, että ikäänsä ei voi vaikuttaa.

MARIA: ”Ja me kaikki ikäännymme! Mutta iän myötä tulee myös itsetuntemus, jos on valmis tekemään töitä sen eteen. Minun kohdallani se on tarkoittanut muun muassa terapiaa. Aloitin 35-vuotiaana viikoittaisen, monen vuoden mittaisen psykoterapian. Edelleen tapaan terapeuttiani aina kun tuntuu siltä, että joku vetää päähäni mustaa, painavaa huppua, alan epäillä itseäni tai elämäni on muuttumassa näköalattomaksi. Nyt tiedän, että on ihan bullshitiä, että kaikki pitäisi tehdä nuorena. Ja sen, että ei ole muuta vaihtoehtoa kuin olla minä, kaikkine ristiriitaisuuksineni.”

maria veitola

ELLE: On aika käänteistä, että ikäsyrjintää kokevat eniten yli viisikymppiset, jotka ovat tutkitusti kaikkein sitoutuneimpia työhönsä.

MARIA: ”Voiko kyse olla myös siitä, että sitoutumisestaan huolimatta keski-ikäiset ja sitä vanhemmat tietävät arvonsa ja tuntevat jaksamisensa rajat. He eivät ole työnantajan silmissä nälkäistä, kaikkensa antavaa porukkaa, joita voi määräillä miten huvittaa ja jotka ovat valmiita jopa uhraamaan terveytensä saadakseen pitää työpaikkansa.”

ELLE: Ja naisille pudotuspeli on vielä miehiä kovempaa.

MARIA: ”Facebookissa tuli juuri vastaan kuva minusta ja muista Tähdet, tähdet -ohjelman tuomareista. Mukana on seitsemänkymppinen Juhani Merimaa ja viisikymppinen Ismo Heikkilä, mutta kuvan alle on kommentoitu, että miksei mummo-Veitolaa jo heivata. Se saa miettimään, että olisiko kommentoijalle itselleen ok, että hän ei enää saa toteuttaa itseään, tehdä töitään ja olla näkyvä 46-vuotiaana?”

ELLE: Millaisena näet loppuelämäsi?

MARIA: ”Koska tiedostan elämän rajallisuuden, mietin joka päivä, teenkö juuri niitä asioita, joita oikeasti haluan. Nuorempana ajattelin aina, että milloin se elämä alkaa. Milloin löydän oikean rakkauden, työpaikan, asunnon. Nyt ymmärrän, että elämä tapahtuu juuri nyt ja kaikki tulee aina olemaan keskeneräistä, myös minä. Vanheneminen on onneksi tuonut mukaan oivalluksen siitä, että elämä on kiinnostavaa ja elämisen arvoista ihan hirveinäkin päivinä. Paska vaihe ei tarkoita, että loppuelämä olisi pilalla.”

ELLE: Aika lohduttava ajatus. Mitä sanoisit, miltä ikääntyminen tuntuu?

MARIA: ”Häkellyttävältä – ja ihan fantastiselta. Dramaattisuuteen taipuvana ihmisenä en koskaan ajatellut, että eläisin yli nelikymppiseksi. Yhtä aikaa tuntuu vähän haikealta, että tämä ei tule jatkumaan ikuisesti. Olen ollut olemassa 46 vuotta, ja aika menee näin nopeasti.”

ELLE: Et siis pelkää, että jäisit jostain paitsi?

MARIA: ”Hämmennyn aina, kun ihmiset puhuvat fomosta (fear of missing out). En tajua, mistä siinä on kyse. Minusta ei koskaan tunnu, että haluaisin olla missään muualla kuin tässä.”

Lue myös:

Pyhimys: ”Kuvittelen näyttäväni teini-ikäiseltä”

Ronja Salmi naisvihasta: ”Kaikki eivät edes suostu katsomaan silmiin tai kättelemään”

teksti Anni Nissi
kuvat Fabian Björk
tyyli Anna Komonen
meikki ja hiukset Miika Kemppainen
Tilaa Elle

Seuraa Elleä