Tämä sivu käyttää evästeitä palveluiden toimittamisessa, mainosten personoinnissa ja liikenteen analysoinnissa. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja
OK

Krista Kosonen ja Laura Birn: ”Emme ole joutuneet tekemään uhrauksia menestyksen eteen”

06.11.2019

Näyttelijäkaksikko on saanut sekä uran että perheen – eikä siinä ole heidän mielestään mitään ihmeellistä.

Krista Kosonen, 36, ja Laura Birn, 38, tapasivat toisensa ensi kerran Kallion ilmaisutaidon lukion käytävillä 2000-luvun alussa. Nyt he ovat ystäviä, äitejä ja kollegoita; venloin, jussein ja tunnustuksin palkittuja näyttelijöitä. Ensi vuonna he tähdittävät yhdessä Antti J. Jokisen ohjaamaa, taidemaalari Helene Schjerfbeckistä kertovaa elokuvaa Helene.

Suomen merkittävimpiin modernisteihin kuulunut Schjerfbeck rikkoi aikansa naiskuvaa elämällä perheettömänä työlleen omistautuen. Kotimaisen elokuvan kuumimmat nimet Kosonen ja Birn istuivat alas pohtimaan, millaista on olla nainen ja taiteilija 150 vuotta myöhemmin.

Laura: Nykyään kotimaisen elokuvan naiskuva on ilahduttavan monipuolinen! On paljon elokuvia, joissa kuvataan naiseutta eri tavoin: Aurora, Miami, Tyttö nimeltä Varpu

Krista: Nuo ovat muuten kaikki naisohjaajien elokuvia

Laura: Isoja jenkkikäsiksiä lukiessani olen törmännyt usein naishahmoon, joka on strippari tai prostituoitu ilman, että elokuva käsittelee aihetta muuten. Nainen on niissä viihdettä samalla tavalla kuin räiskiminen toimintaelokuvissa. Muistan käsiksen, jossa kesken takaa-ajokohtauksen pelastettava nainen halusi kiittää sankaria strippaamalla. Strippitauon jälkeen pakomatka jatkui kuin mitään ei olisi tapahtunut. Se nauratti.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Krista: Käsikirjoitusten niin sanottu vahvan naisen rooli on turhan usein olemassa vain viedäkseen miespäähenkilön tarinaa eteenpäin. Miesohjaajan voi olla vaikea tajuta sitä, vaikka olisi kuinka suuri sydän ja naisten puolella.

Laura: Vahva nainen oli vastaus kapeisiin naisrooleihin kyllästymiseen. Nyt on kuitenkin aika kysyä, miksi vain vahva nainen on kiinnostava. Miksei heikko, kamala ja katkera nainen voi olla myös kokonainen ihminen, pääroolin arvoinen?

Krista: Miamissa sain tehdä roolihahmostani Angelasta niin ailahtelevaisen kuin halusin varmaankin juuri siitä syystä, että ohjaaja Zaida Bergroth ymmärsi, että naiseuteen mahtuu kaikki.

Laura: Tunnen paljon kovan luokan feministejä. Heidän kauttaan olen havahtunut miettimään uudelleen asioita, joita on vanhastaan pidetty itsestään selvinä. Sukupuolikäsitteen avaaminen tulee lopulta olemaan kaikille iloksi. Miehen malli on ihan yhtä ahdistava ja kapea kuin naisenkin. Pojillakin on oikeus olla jotain sellaista, mitä ei ole totuttu liittämään perinteiseen maskuliinisuuteen: herkkä, hauras, mitä tahansa.

Krista Kosonen ja Laura Birn

Krista: Sain lapsen neljä vuotta sitten. Äitiys on saanut minut pohtimaan naisen asemaa yhteiskunnassa vielä enemmän kuin ennen. Minulle on tärkeää, ettei mikään ole tyttäreltäni poissuljettua nyt tai tulevaisuudessa sen takia, että hän on syntynyt tytöksi.

Laura: Äitiyteen liittyy niin paljon oletuksia, mielipiteitä ja paineita. On feminististä olla kertomatta kenellekään, minkälaista täydellinen äitiys on. Ajattelen, että minun ja lapseni onnellisuus ruokkivat toisiaan. Siksi minulle on tärkeää, että saan tehdä sitä mitä rakastan, eli näytellä. Aloitin elokuvan kuvaukset, kun lapseni oli vasta neljä kuukautta vanha. Minua mietitytti etukäteen, voisinko palata töihin niin pian. Ohjaaja Alli Haapasalo kannusti minua ja sanoi uskovansa, että voin samanaikaisesti olla paras äiti lapselleni ja tehdä töitä. Minulle se sopikin täydellisesti; rakastin olla setissä vauvan sekä lapsenvahteina olleiden äitini ja serkkuni kanssa.

Krista: Ne, jotka väittävät, että feminismi on miesvihaa, eivät tiedä mistä puhuvat. Ihmettelen, miten kukaan – varsinkaan nainen – voi väittää sanoutuvansa irti feminismistä. Ilman sitä naisia ei vieläkään olisi yhteiskunnallisesti merkittävissä asemissa.

Laura: Tai kumpikaan meistä tekisi tätä työtä. Esimerkiksi Helene Schjerfbeckin aikaan taiteilijanaisen piti valita perheen ja työn välillä. Moni valitsi perheettömyyden – niin kuin Helenekin, joka manaili tarvitsevansa itselleen vaimon. Meidän ei enää tarvitse valita. Voimme tehdä, mitä ikinä haluamme – ja saada silti kaiken.

Krista: Emme ole joutuneet tekemään uhrauksia menestyksen eteen. Oma äitini on esikuvani: hän on ollut sekä työssä käyvä että läsnä oleva vanhempi.

Laura: Tietenkin tukiverkosto on tärkeä nyt, kun olen äiti. Mummot ovat lastenhoitoapuna ja välillä mukana kuvausreissuilla.

Lue myös:

Maria Veitola: ”On käsittämätöntä, että vastuunotto hedelmällisyydestä, ehkäisystä ja perheen perustamisesta on yksin naisten harteilla”

Ronja Salmi naisvihasta: ”Kaikki eivät edes suostu katsomaan silmiin tai kättelemään”

Mamma Mia -tähti Amanda Seyfried palkkaeroista: ”Kieltäydyin roolista, kunnes olin tyytyväinen tarjoukseen”

teksti Johanna Rämö
kuvat Jussi Särkilahti
tyyli Minttu Vesala
Tilaa Elle

Seuraa Elleä