Tämä sivu käyttää evästeitä palveluiden toimittamisessa, mainosten personoinnissa ja liikenteen analysoinnissa. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja
OK

Elias Gould: ”Minun ei tarvitse todistaa olevan maailman isoin artisti”

23.09.2019

Yksinäinen luova työ oli Elias Gouldille niin raju pudotus, että hän alkoi epäillä omia kykyjään ja pakeni vuodeksi työhuoneelleen säveltämään. "Olisin tarvinnut muiden tukea", hän sanoo.

”90 prosenttia tekemisestäni on sitä, että stressaan ja vain 10 prosenttia on varsinaista biisin tekemistä. Stressaan siis yhä suurimman osan ajasta. Saatan ajatella jo päivän ekasta soundista, että kiinnostaako tämä ketään. Sitten vaan panikoin”, tunnustaa ensimmäisen levynsä julkaissut laulaja-näyttelijä Elias Gould.

Elias Gouldin ura artistina piti alkaa jo neljä vuotta sitten, kun hänen ensimmäinen singlensä Huvilakatu ilmestyi. Hän jätti samantien päivätyönsä itsepalvelukirpputorilla Kaivarin Kanuunassa ja siirtyi vapaaksi taiteilijaksi.

Musaa ja keikkoja seurasi, mutta jokin oli pielessä. Ei syntynyt hyviä biisejä. Kun harrastuksesta tuli ammatti, paineetkin kasautuivat.

”Taitojen piti kasvaa samassa tahdissa ja silti kaikki odottivat, että olen yhtä luova kuin aloittaessani”, Elias kertoo.

Epävarmuus kasvoi, ja Elias alkoi lukea ympärillään olevan levy-yhtiön tiimin reaktioita. Pian hän oli aivan varma, että hänen kykyihinsä laulajana ja lauluntekijänä ei uskottu.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

”Olisin tarvinnut muiden tukea, mutta en sanonut sitä ääneen, vaan vetäydyin kellariin tekemään musaa yksin.”

Elias Gould

Youtuben ohjeilla bassosoundia

Kellari oli 14 neliön ”luukku”, jonka Elias oli vuokrannut Kalliosta Pengerkadulta työtilakseen. Se oli karussa kunnossa: lattia mureni ja seinistä irtosi sementtiä, mutta siellä oli se tärkein, oma rauha.

”Tein biisejä ja opettelin Youtubesta, miten koneella tehdään bassosoundi. Ajattelin, että apua, tämä ei kyllä yllä alan standardeihin. Sillä hetkellä punnitsin vakavasti, onko minusta tähän.”

Kellariluukusta tuli kuitenkin aloittelevan muusikon taivas, ja tulostakin alkoi syntyä. Kun flow iski, studiossa meni päivä syömättä ja juomatta niin, ettei tajunnutkaan.

”Siellä työhuoneella ymmärsin, että taiteellinen työ on yksinäistä. Niin se myös tulee aina olemaan, vaikka olisi millainen tiimi ympärillä. Ymmärsin myös, että minun ei ole pakko todistaa olevani maailman isoin artisti. Riittää, kun saan tehdä omankuuloista musaa. Haluan tehdä jotain, mikä laajentaa maailmaa, enkä vain lisätä jälkeäni siihen, mikä on jo tehty. Se tunne on tärkeämpi kuin olla Suomen Ed Sheeran.”

Paperi T:n tuki

Yksinäisessä työssä auttaa, että on samanhenkisiä ammattilaisia tukena. Yksi heistä on räppäri Paperi T.

”Ollaan puhuttu paljon kirjoittamisesta. Paperi T:lläkin on aina kirjoitusjumi, writer’s block. Se on minusta lohdullista, koska en ikinä tunne, että onpa tämä helppoa ja kivaa. Kirjoittaminen on hirveää: rakastan sitä, mutta samalla vihaan. Sen sijaan melodioita voisin tehdä helposti aamusta iltaan, se on kuin tanssia.”

Elias sanoo, että joskus hän on kirjoittamiinsa teksteihin liiankin nopeasti tyytyväinen.

”Saatan kirjoittaa biisin sanoiksi vaikka, että olen kasvanut sun ämpärissä. Sitten ihmettelen, miksei se avaudu muille, kunnes joku sanoo, että Elias, tää ei tarkoita mitään.”

Silloin ei auta muu kuin kirjoittaa lisää.

Taiteellisista epävarmuuksista kerrotaan tavallisesti julkisesti vasta jussien, venlojen ja emmojen jälkeen. Elias ajattelee toisin.

”En halua unohtaa kasvukipuja ja sitä yksinäisyydentunnetta, koska olisin toivonut, että varsinkin musiikkibisneksessä joku olisi neuvonut aikoinaan minua. Olisi riittänyt, kun joku olisi sanonut, että näin käy kaikille ja että pitää vain uskoa itseensä.”

Lue myös:

JVG:n Ville Galle: ”Terapian ansiosta vältin loppuun palamisen”

Pyhimys urastaan: ”Koin, että samaistuttavalle luuserille on tilausta”

Vesta Burman: ”Haluan tehdä lauluja, jotka eivät ole arvoituksia”

teksti Taina Risto
Kuvat Fabian Björk
Tilaa Elle

Seuraa Elleä