Tämä sivu käyttää evästeitä palveluiden toimittamisessa, mainosten personoinnissa ja liikenteen analysoinnissa. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja
OK
Lue koko juttu

Jotkut vaatteet näyttävät valokuvissa paremmilta kuin toiset. Peili ei valitettavasti aina kerro totuutta siitä miltä asu näyttää kuvissa. Olen kokeillut luultavasti useimmat mahdolliset asuyhdistelmät kameran edessä ja tullut siihen johtopäätökseen, että tietyt vaatteet vievät pois sen ylimääräisen mitä kamera aina tuo lisää. Tässä pari hyvää esimerkkiä.

Off the shoulder -toppi paljastaa ylävartalon kauneimmat alueet eli olkapäät ja solisluut. Samalla se peittää käsivarsien paksuimman kohdan. Pienirintaisille toimii väljä malli, mutta isompirintaisten kannattaa kokeilla hieman istuvampaa versiota.

Leveälahkeiset housut antavat anteeksi paljon enemmän kuin vaikkapa pillifarkut. Ne pienentävät optisesti lantion seutua ja niillä saa luotua vaikutelman pidemmistä sääristä.

Korkeat korot pidentävät vartalon linjaa. Varsinkin leveiden housujen alla. Mekkojen ja hameiden kanssa kannattaa kokeilla nuden värisiä korkokenkiä, jotka sopivat kaikkien värien ja mekon pituuksien kanssa.

Pitkä, rento ja yksivärinen villakangastakki tekee kropasta pienemmän näköisen. Varsinkin kun sen pitää aukinaisena. Muut vaatteet kannattaa pitää minimalistisina ja yksivärisinä.

Musta tai tummansininen ovat kamerankestäviä värejä. Ne toimivat aina, jokaisella ja missä vaan.

Housut ja toppi: S.Oliver Black Label
Huivi: Balmuir
Aurinkolasit: Karl Lagerfeld, Specsavers

Piilota juttu
Lue koko juttu

Kateus on negatiivinen tunne. Se tulee esiin puun takaa ja kolauttaa takaraivoon. Pyyhkii raskaana aaltona ylitsemme ja painaa meitä alaspäin. Jokainen meistä varmasti tietää mistä puhun.

On paskamaista tuntea itsensä pikkumaiseksi ja haluta jotain toisen omaa. Me suomalaiset olemme valitettavan kateellinen kansa (yleistys, kyllä). Yksi parhaista, ja pahimmista esimerkeistä on mahdollisuus tehdä nimettömiä kanteluja verottajalle. Verokarhukin tietää miten saada suomalaiset tekemään oma työ puolestaan. Emme voi sietää sitä, että naapurilla on isompi auto, kauniimpi vaimo tai vihreämpi nurmikko. Onko se itseltä pois jos jollain menee paremmin? Nostaako se meidät ylemmäs jos joku toinen on alempana?

Kateudesta on kovin vaikeaa puhua ja harva haluaa myöntää sitä kokevansa. En minä ainakaan. Siinä voi kuitenkin olla myös jotain positiivista. Se auttaa tunnistamaan sen mitä pidämme syvällä sisällämme. Sen mitä oikeasti haluamme. Joissain tapauksissa se voi auttaa ottamaan sen askelen, jota ehkä muuten ei ottaisi.

Mieti mikä tekee sinut kateelliseksi. Ei se, että jollain on oma yksityiskone tai Chanelin laukut kaikissa sateenkaaren väreissä, vaan oikeasti kateelliseksi. Se voi vaikka paljastaa jotain itsestäsi. Onko se jonkun itsevarmuus, onnellinen perhe-elämä tai rohkeus tehdä mitä ikinä haluaa. Onko se jotain, jota kohti voit itse ottaa sen ensimmäisen askeleen.

Nahkatakki: Oui (Dots)
Kaulaliina: Balmuir
Neule: Softgoat
Kengät: Other Stories

Piilota juttu
Lue koko juttu

Minulla on nykyisin viha-rakkaussuhde aurinkoon. Jos voisin, eläisin jossain missä ei olisi kuin yksi vuodenaika – kesä. Siellä missä iho olisi jatkuvasti kauniin sävyinen ja hehkuva. Missä ei tarvitsisi palella tai ottaa D-vitamiinia purkista.

Valitettavasti rakkauteeni on tullut viime vuosina hieman ryppyjä (sananmukaisesti). Aurinko on näyttänyt huonommat puolensa, niin kuin pitkässä suhteessa usein käy. Pigmenttihäiriöt, ihon oheneminen, kuivuus, juonteet…. lista on valitettavan pitkä. Olenkin viimein herännyt ihon suojaamiseen ja seulonut parhaat mahdolliset aurinkotuotteet.

Tällä hetkellä käytän tehokkaita ZO Skin Health tuotteita, jotka sisältävät retinolia, joten suojakerroin on 50. Ei yhtään pienempi. Käytän sitä niinäkin päivinä kun aurinko ei paista, sillä säteilyä tulee sekä pilvien, että ikkunoiden läpi. Onneksi teknologia on mennyt eteenpäin ja parhaimmat korkeasuojakertoimiset voiteet ovat nykyään kevyitä ja ihania monikäyttötuotteita. Ja kaiken lisäksi niillä saa sävyn. Kauniimman ja tasaisemman kuin ilman. Turvallisesti.

Kuten kaikissa hyvissä aurinkorasvoissa, ZO Skin Health Oclipse Smart Tone 50-voiteessa on sekä UVA, että UVB-suoja. Tämän lisäksi voide suojaa HEV-säteilyltä, eli siniseltä valolta, joka on yhdistetty nimenomaan ihon ikääntymiseen. HEV-säteilyä tulee auringon lisäksi myös esimerkiksi LED-valoista sekä TV:stä. Smart Tone -voiteen yksi sävy sopii kaikille, sillä se mukautuu juuri oman ihon sävyyn ja väri syvenee mitä enemmän voidetta hieroo ihoon. Koostumus on silkkimäinen ja iho näyttää tasaiselta.

Coloresciencen Even Up on todellinen all-in-one tuote. Voide yhdistää ihoa kirkastavan hoitotuotteen, sävyttävän päivävoiteen sekä SPF 50 suojakertoimen. Auringossa oleillessa en yleensä halua käyttää meikkiä, mutta kuitenkin olisi kiva näyttää hieman paremmalta versiolta itsestäni. Even Up antaa kauniin tasaisen sävyn iholle, joten meikkivoiteita ei tarvita. Tähän olen ihan koukussa.

Colorescience Sunforgettable Brush on Sunscreen on lomailijan ja sporttaajan ykköstuote. Kyseessä on kevyt puuteri, jota levitetään suoraan pakkauksesta siveltimellä kasvoille. Eli altaassa pulahtamisen jälkeen tai kesken pidempää lenkkiä, voi vain sipaista nopeasti kasvoille lisää suojaa. Sävy on niin hentoinen, että tuote sopii hyvin myös miehille ja lapsille. Ja voin sanoa, että lapselle (varsinkin tytölle, jolle voi sanoa laittavansa meikkiä) aurinkovoiteen levittäminen ei ole ikinä ollut näin helppoa ja nopeaa.

Sensai Cellular Performance Day Cream SPF 25 on ihanan keveä ja raikkaan tuoksuinen anti-ageing päivävoide. Se hoitaa ja suojaa samaan aikaan. Tuotteen sisältämä Koishimaru- silkkiuute aktivoi hyaluronihapon muodostumista ja kosteuttaa siten tehokkaasti ihoa. Päivävoiteen sisältämä vihreän teen uute vähentää tutkitusti ihossa tapahtuvaa hapettumista (joka johtaa ikääntymisen merkkeihin). Voide toimii loistavasti meikin alla.

Näillä pärjää koko pitkän (toivottavasti) kuuman kesän.

Piilota juttu
Lue koko juttu

Hyvän ensivaikutelman tekemistä on helppo harjoitella. Pyyhi hikiset käden housuihin, katso silmiin, ota tiukka ote ja hymyile. Aika perusjuttuja. Harva siinä kohtaa pystyy kovin pahasti mokaamaan.

Tilannetta voi toki hankaloittaa halailijat, joita ei aina edes tunnista päältäpäin. Se fiilis kun yrität kätellä ja toinen on jo luikahtanut kainalon alta ihan liian lähietäisyydelle. Itse siirryn halailemaan  yleensä vasta kolmansilla treffeillä ja silloinkin ilmoitan usein aikomuksistani etukäteen.

Brittiprofessori kertoo, että aikaa hyvän ensivaikutelman tekemiseen on keskimäärin 90 sekuntia. Toinen asia on sitten se, onko saatu vaikutelma oikea. Jotkut ihmiset ovat mestareita luomaan hyvän ensivaikutelman, joka kuitenkin karisee tapaaminen tapaamiselta. Ehkä tärkeintä ei olekaan se hyvä ensivaikutelma, vaan sen ylläpitäminen. Jonkun aikaa pystyy näyttelemään, mutta se todellinen vaikutelma syntyy pidemmällä aikavälillä.

Kaikista vaikeinta on kuitenkin yrittää korjata huonoa ensikohtaamista. Kerron esimerkkinä tapauksen, joka sattui “kaverilleni”. Hän ajoi autolla liikennettä hidastavan urpon perässä, ehkä jopa hieman valoja vilkutellen. Lopulta ohittaessaan hän “vilautti” keskimmäistä sormea kyseiselle urpolle. Samalle päivälle oli sovittu tapaaminen, jonne tuli kukas muukaan kuin vilautuksen kohde. Siinä kohtaa ei auttanut enää edes halaaminen.

Mekko: Andiata
Leggarit: Katri Niskanen
Buutsit: Dr Martens, Sarenza

Piilota juttu