Tämä sivu käyttää evästeitä palveluiden toimittamisessa, mainosten personoinnissa ja liikenteen analysoinnissa. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja
OK
Lue koko juttu

Sain kutsun lähteä Amsterdamin muotiviikoille katsomaan Supertrashin muotinäytöstä. Mietin vastausta noin sekunnin ja aloin pakkaamaan. Enpä osannut aavistaa mitä kaikkea kahteen päivään mahtuukaan.

Saavuimme jo aamuvarhaisella Amsterdamiin ja päätimme ottaa pienet kauneusunet upean Hotelli Andazin pumpulisissa sängyissä. Vieläkin unenpöpperössä lähdimme vaeltamaan Amsterdamin ihania katuja ja kujia, joilla meinasimme jäädä polkupyörän alle noin neljätoista kertaa. Kutakuinkin kymmenen kilometrin kävelyn jälkeen, jalat rakoilla ja pyörien kellot vieläkin korvissa soiden saavuimme Supertrashin myymälään valitsemaan illan vaatteita.

Vielä polkupyöriäkin vaarallisempaa oli kuitenkin edessä. Sata naista, rajallinen määrä ilmaisia vaatteita ja kiire. Seurauksena luonnolisestikin kaaos ja totaalinen anarkia. Lopulta poistuimme kuitenkin kasseinemme liikkeestä väsyneinä, mutta onnellisina kohti Hotelli Andazin pressi-illallista. 

Illallisen jälkeen kaikki paikalla olleet kansainväliset toimittajat siirtyivät hotellin eteen odottamaan kuljetusta muotinäytökseen. Ilmeisesti kuljetus oli kuitenkin unohtunut jonnekin Amsterdamin savuisille kujille. Aikaa näytöksen alkuun ei ollut liikaa, eikä meillä ollut vielä kutsujakaan, joten hyppäsimme taksiin. Juuri taksiin astuessamme tajusimme onneksi kuvata Saksan Ellen toimittajan kutsun, josta näkyi näytöspaikan melkein kokonainen osoite.

Pari sanaa kuskin kanssa vaihdettuamme tajusimme, että kuljettaja oli aika “savuisissa” tunnelmissa. Epäilin kuitenkin, ettei hän ollut savutonta päivää nähnytkään pariin vuosikymmeneen, joten ajo sujui varmasti paremmin pienissä pöllyissä. Heitimme kuskille osoitteen ja hän ilmoitti sen olevan ”huonolla alueella”, joka yleensä voisi olla merkki siitä, että suunnitelmia kannattaa muuttaa, mutta nyt oli herranen aika sentään kyse muodista! Hetken ajettuamme huomasimme, ettei kuskilla ollut hajuakaan osoitteesta ja asiaa ei ehkä auttanut kolme naista, jotka kaikki vuorollaan “neuvoivat” minne ajetaan…

To be continued…

Matkustusasuna toimi mahtava Suomalaisen suunnittelijan Piia Hännisen susigollari, Acnen nahkahousut ja ASHin bootsit

Kaunis ja vaarallinen

Sähkönsinistä Supertrashia

Shoppailusta selvinneenä ja onnellisena

Hotelli Andazin herkkupöytä Happy Hourin aikana

Happy hour Andazissa tarkoittaa ilmaisia viinejä viiden ja seitsemän välillä. 

Näkymä ikkunasta

Kutsu näytökseen

Dinnerillä Ellen päätoimittaja Tarun ja PR-guru Tytin kanssa. Salaperäinen Tytti viihtyi kameran takana…

Andazin aamiaisen murovaihtikset. Ehkä paria erilaista olisi vielä kaivannut :)

Pata kattilaa soimaa

Piilota juttu
Lue koko juttu

Kate moss täytti juuri 40 ja hakkaa nuoremmat mennen tullen upealla tyylillään ja ulkonäöllään. Vieläkin huippumallina työskentelevällä Mossilla on monta rautaa tulessa. Voguen neuvonantajan paikka, Playboyn kansikuva ja mikä ainakin omasta mielestä kiinnostavinta – uusi Topshop mallisto tulossa huhtikuussa kolmen vuoden tauon jälkeen.

Edellinen Mossin mallisto myytiin loppuun nopeammin kuin jäätelökioski leikkipuistossa?!? Odotan innolla mitä kaikkien muoti-ikonien äiti keksii tällä kertaa.

Uuden malliston inspiraationa toimii Mossin oma vaatekaappi, joka ei juuri esittelyjä kaipaa. Jos malliston naistenvaatteet, asusteet ja kengät ovat oikeasti edes hitunen Mossin bohemian chic tyylisestä vaatekaapista, niin tiedän ainakin yhden fashionaticin, joka odottaa sormet täristen nettikaupan ovella.

Kuvat Mossin edelisestä Topshop mallistosta: standard.co.uk, Topshop

Piilota juttu
Lue koko juttu

Monet aloittavat aina tammikuussa uuden terveellisemmän elämän – joka kestää keskimäärin helmikuuhun. Ongelmana ovat yleensä epärealistiset tavoitteet, joihin päästäkseen elämän pitäisi pyöriä vain sen yhden asian ympärillä, eikä sen kaapissa huutelevan suklaapatukan kutsuun saisi vastata. Ikinä. Siihen valitettavasti kovin harva pystyy  – eikä pidäkään.

Olen sortunut tuohon epärealismiin monesti itsekin ja huomannut, että pysyviä tuloksia ei tule ilman elämänmuutoksia, joten lupaukset kannattaa tehdä pidettäviksi.Vaikka ne sitten olisivatkin vain sen palaveripullan vaihtaminen mandariiniin tai sen yhden kerroksen käveleminen hissin sijasta.

Olin jo viime vuonna päättänyt, että vähennän valkoisen leivän, sokerin ja pullan puputtamista. En kuitenkaan jättänyt niitä kokonaan pois, koska jos jonkun asian kieltää totaalisesti, se ei taatusti tule onnistumaan. Päätin myös urheilla enemmän, sekä hoitaa ihoani paremmin.

Aika helposti pidettävät lupaukset, jotka kuitenkin vaikuttavat selkeästi omaan oloon ja ulkonäköön. Koska tosiasia on, että useimmat meistä haluavat niihin molempiin parannusta. Leivän osalta vaihto tummaan ei paljoa vaadi, ja pullaa syön enää pari kertaa viikossa entisen jokapäiväisen sijaan.

Urheilun osilta olin totaalisen kyllästynyt lenkkeilyyn ja punttisaliin. Ryhmätunnit eivät inspiroineet ja vuosien jälkeen pilateskin oli käynyt yhtä tylsäksi kuin Miley Cyrusin nakuilu. Sattumalta kuitenkin löysin harrastuksen, josta saan kaipaamani haastavuutta, mutta myös erittäin kovaa treeniä. Tankotekniikka on kaunista (sitten kun sen osaa), se vaatii hurjasti voimaa, kropan hallintaa ja notkeutta. Epäselvyyksien välttämiseksi painotan, että kyseessä ei ole “tanssiklubeilta” tuttu harrastus, jossa keskitytään seteleiden nappaamiseen keski-ikäisten miesten lompakoista.

Ihon hoitaminen on helppoa, mutta siihen joutuu uhraamaan aikaa. Joka iltainen hoitorutiini puhdistuksineen kasvoille sekä säännöllinen kropan kuorinta ja öljyäminen vievät jo pitkälle. Ehkä vaikein asia itselle on ollut tarpeeksi suojaavan aurinkovoiteen käyttäminen. Rakastan aurinkoa ja sitä mitä se tekee fiilikselle (ja ulkonäölle). Olen aina grillannut itseäni samaan pisteeseen kuin pallogrillissä tirisevä korpuksi palanut makkara. Se on nyt loppu, ja nykyään nautin auringosta kohtuudella ja korkeilla kertoimilla.

Muuta juuri ne asiat, jotka sinusta tuntuvat oikeilta, älä stressaa ja ole uusi upeampi sinä!

 

Paita: Minna Hepburn, Housut: Zara, Kello: Zenith, Korut: eri putiikeista ja kirpputorilta

Piilota juttu
Lue koko juttu

En ole itseruskettavien voiteiden fani monestakaan syystä. Monesti lopputulos on lähempänä Jersey Shorea kuin Jennifer Lopezia. Tuoksu ei miellytä ja lopputulos on monesti epäluonnollinen ja laikukas. Jos kuitenkin haluaa, että peilistä ei aamulla katso Casper the friendly ghost, niin vaihtoehtoja ei ole liikaa. Aurinko – jos sitä näkyisi – vahingoittaa ihoa ja aiheuttaa allekirjoittaneelle pigmenttihäiriöitä. Toki matka lämpimään kelpaisi tähän kohtaan, mutta on pelattava niillä korteilla, jotka on jaettu.

Mieleni itseruskettavista kuitenkin muuttui kun sain testattavaksi La Merin Face and Body Gradual Tanin. Voiteessa on samoja aktiiviaineita kuin La Merin tunnetuissa kosteusvoiteissa, joten kauniin asteittain rakentuvan sävyn mukana tulee bonuksena hoitavuus ja kosteutus.

Voide on tarkoitettu sekä kasvoille, että vartalolle ja sävyä saa säädettyä helposti juuri itselleen sopivaksi. Voidetta levitetään päivittäin, niin kauan, että haluttu lopputulos on saavutettu ja sen jälkeen sitä voi ylläpitää haluamallaan tavalla. Tämän ansiosta iho on tasaisen ja luonnollisen sävyinen, eikä haittaa jos joku kohta jää kerran käsittelemättä tai jonnekin lorahtaa liikaa. Todellinen itseruskettava for dummies.

Face and Body Gradual Tan imeytyy nopeasti, eikä tahraa. Ennen levittämistä kroppa ja kasvot kannattaa kuoria ja kädet pestä pikaisesti levittämisen jälkeen. En tosin raaskinut tätä läträtä koko kroppaan, vaan keskityin kasvoihin ja decolteeseen. Kuivakka kroppani olisi muuten imaissut purkin parissa viikossa.

Jos viikonloppu Portofinossa ei tällä hetkellä onnistu, niin saman hehkun saa myös purkista. Lämpöä voi sitten hakea vaikka saunasta…

Purkki

Portofino

Piilota juttu