Haku

Päivän kysymys

Miten löysit luottokampaajasi?

Kilpailut

Taidemuotona elämä

30.4.2009 8:06 / Teksti ja kuva Elisa Suokko
  • Jaa Myspacessa
Estetiikan dosentti Minna Eväsoja ihailee japanilaista taiteen maailmaa.
art_pysty_minnaEstetiikan dosentti Minna Eväsojalle japanilaisesta kulttuurista on tullut elämäntyö. Häneltä ilmestyi viime vuonna kirja japanilaisesta estetiikasta. Se on ensimmäinen suomalainen oppikirja japanilaisen kokonaisvaltaisen kauneuden ja taiteen maailmaan.

– Japanilaisuudessa viehättää karuuden arvostaminen ja antaumuksellinen perinteisten taiteiden opiskelu. Meillä ajatus taiteesta elämänä ja elämästä taiteena kuulosta kliseiseltä, mutta japanilaisilla on asian suhteen pitkät perinteet. Esimerkiksi kabukiteattereiden omnagatat, naisia näyttelevät miehet, elävät myös arjessaan naisten elämää.

Omnagatojen sanotaan tuovan esiin naisellisen kauneuden parhaat puolet. Onko japanissa kaunein nainen siis todellakin mies?

– Naisellinen kauneus on pikemminkin molempien sukupuolien ihanne. Miehissä arvostettiin pitkään naisellisina pidettyjä piirteitä, kuten siroja kasvoja ja kiiltäviä hiuksia. Tämä näkyy nykyisin esimerkiksi manga-sarjakuvien androgyyneissä hahmoissa. Viime aikoina kauneusihanne on muuttunut länsimaisemmaksi. Silti karskiutta ei arvosteta vieläkään.

– Naiset puolestaan pyrkivät olemaan söpöjä ja avuttomia. Japaniksi ilmiöstä käytetään nimitystä kawaii. Ilmiön negatiivinen puoli on naisten pyrkimys miellyttää vanhempia miehiä. Se näkyy niin kouluissa kuin työelämässäkin. Minuakin kehotettiin Japanissa olemaan hiljaa ja näyttämään söpöltä, Minna kertoo.

– Toisaalta kulttuuriin kuuluu myös kawaii-tyttöjen vaaliminen. Esimerkiksi professorit kustantavat oppilailleen taidenäyttelyitä ja illallisia.

Japanilaisessa kulttuurissa opiskelijoiden ja professorien suhde on hyvin erilainen kuin Suomessa. Japanissa opiskellut Eväsoja ikävöi japanilaisyliopistojen yhteisöllisyyttä.

– Opiskelijat auttoivat toinen toistaan ja professorit pitivät opintopiirejä iltamyöhään. Japanissa arvostetaan elinikäistä oppimista. Vanhemmat pyrkivät siirtämään osaamistaan nuoremmille.

Minna Eväsoja toisi Japanista Suomeen myös kotirouvakulttuurin. Japanilaisnaisilla on enemmän valtaa kuin länsimaissa usein uskotaan.

– Naisten poliittinen asema on heikko, mutta heillä on toisenlaista valtaa. Esimerkiksi kotirouvien yhdistykset vaikuttavat yhteiskunnallisesti. Kotirouvilla on mahdollisuus kehittää itseään myös monella tapaa. Japanilaismiehet pelkäävät vaimojaan enemmän kuin jumalaa, Eväsoja nauraa.

Minna Eväsoja: Bigaku – japanilaisesta kauneudesta (Tammi 2008).

www.sinebrychoffintaidemuseo.fi

artikkeli_banneri.