Paolo Giordano naurahtaa hämillään, kun utelen hänen henkilökohtaista suhdettaan muotiin. Asuuhan mies muodin mekassa Italiassa, tosin teollisuuskaupunki Torinossa.

– Kun katsot minua, näet kyllä, etten ole innostunut muodista, hyvälaatuiselta näyttävään neuleeseen, kauluspaitaan, tummiin samettihousuihin ja jo parhaat päivänsä nähneisiin nahkakenkiin pukeutunut mies naurahtaa.

– Olen kyllä läpi elämäni toivonut itselleni sellaista tyyliä, jossa viihdyn.

Viis muodista, sillä pörröiseen tukkaan ja särmikkääseen parransänkeen verhoutuneella miehellä on muita avuja. Hän on saapunut Suomeen kertomaan esikoisromaanistaan Alkulukujen yksinäisyys (WSOY). Karu tarina lähtee Alicen ja Mattian lapsuudesta ja päättyy heidän aikuisuuteensa. Kumpaakin jäytää 8-vuotiaana koettu asia: Alicen isä on pakottanut pienen tyttärensä laskettelemaan, ja hän on rampautunut loppuiäkseen. Mattia taas on jättänyt vammaisen kaksoissisarensa yksin puistoon, ja sisko on kadonnut jäljettömiin.

Muiden hyljeksimät ja kummallisena pidetyt, mutta hyväksyntää kaipaavat nuoret löytävät toisensa teini-iässä. Heidän läheiseksi muuttuvasta suhteestaan muodostuu kuitenkin tunteiden jarru, ja rakkautta on vaikea saavuttaa. Kirja antaa silti toivoa ja on eräänlainen selviytymistarina.

– En kirjoittanut omista kokemuksistani, mutta lapsuuden pelkoihini teos perustuu. Päästin ne irti kirjaa tehdessäni. Tahdoin kirjoittaa vaikeista, epätäydellisistä henkilöhahmoista. Ihmisistä, jotka ovat täysi vastakohta Italiassa tyypillisille, itsevarmoille ja ainakin onnellista ja menestyvää esittäville ihmisille, Giordano lataa.

Kirja kuvaa ahdistavasti myös lapsen ja vanhemman hankalaa suhdetta. Alicen ja Mattian vanhempien on vaikea kohdistaa rakkautta lapsiinsa. He varmasti haluaisivat, mutta eivät vain osaa.

– Ei ole helppoa olla aikuinen nuorelle, etenkään sellaiselle, jolla on ongelmia. Vaikka kirjan vanhemmat tarkkailevat lapsiaan kaukaa, en tuomitse heitä. Kun etäisyys sukupolvien välissä kasvaa, on se haastava korjata.

Giordanolle kirjan suosio ja hänen saamansa lukuisat palkinnot ovat kaikki tulleet yllätyksenä. Vaatimattomalta vaikuttava mies epäilee päässeensä alussa helpommalla esimerkiksi kriitikkojen syynissä siksi, että pongahti kirjallisuuspiireihin tiedemaailmasta. Kun hän kirjoitti kotimaassaan Bestseller-listoilla keikkuvan romaaninsa alle vuodessa, väitteli hän samalla tohtoriksi hiukkasfysiikassa. Tiedemaailmaan italialaislehtiinkin kirjoittava Giordano ei aio enää palata. Hän nauttii täysillä kirjailijan tittelistään ja menestyksestään. Esikoiskirjasta on tekeillä elokuva ja miehen toinen romaani on jo työn alla.