Tämä sivu käyttää evästeitä palveluiden toimittamisessa, mainosten personoinnissa ja liikenteen analysoinnissa. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja
OK

5 syytä matkustaa trooppiseen Vietnamiin

19.03.2017

Tuore, merestä nostettu ruoka, trooppinen ilmasto ja vain vähän turisteja. Houkutteleeko? Tässä syyt, miksi kannattaa matkustaa Vietnamin Phu Quociin.

1. Koska Thaimaa kyllästyttää

Hurmaava Phu Quocin saari sijaitsee Vietnamin eteläkärjessä, aivan Kambodžan rajan tuntumassa. Etenkin ruotsalaiset ovat viime vuosina hullaantuneet Vietnamin suurimmasta saaresta. Muutkin Thaimaan jo läpikotaisin kolunneet ovat siirtyneet naapurimaahan Vietnamiin, jossa voi lomailla ilman isoja turistimassoja.
Minä valitsin Vietnamin uteliaisuudesta ja kollegan suosituksesta. Hän oli matkustanut perheensä kanssa sinne jo kolmesti, joten jotain salaperäistä ja kiinnostavaa maassa täytyi olla.

Säät ovat suomalaiselle mannaa. Talvella Phu Quocissa on noin 28–32 astetta, joten vilukissatkin pystyvät uimaan niin meressä kuin uima-altaissa. Rannat, etenkin hotellialueemme Long Beachilla, olivat valkoista hienoa hiekkaa. Tunnelma saarella on leppoisa ja ihmiset ovat puheliaita ja ystävällisiä.

Vietnamin sodan vaikutukset näkyvät maassa yhä, joten historiasta kiinnostuneet suuntaavat takuulla saarella sijaitsevaan Coconut Tree -vankilaan. Sen piikkilanka-aidat ja vankihuoneet on säilytetty alkuperäisinä.

Lue myös: Bloggaaja Stella Harasekin salainen Phuket: nämä vinkit haluat tietää

2. Koska hotellit ovat keitaita

Matkaa suunnitellessani päätin luottaa Tripadvisoriin ja valita kaksi parasta resortia: Salinda Resortin ja La Veranda Resortin. Long Beachin alueella on useita korkeatasoisia resorteja, eli isoja hotelleja, jotka tarjoavat viihtyisän allasalueen, ravintoloita ja yleensä myös oman rannan. Hinta-laatusuhde luksusresorteissa on hyvä, mutta reppureissaaja valitsee toki mieluummin edullisen ja autenttisemman bungalow-majoituksen.

Ensimmäiset viisi päivää viihdyimme Salinda Resortissa, joka oli siisteyttä ja fiiniyttä arvostavalle nappivalinta. Hotellin huoneet olivat isoja ja hyvin varusteltuja, ja allas yhdistyi merimaisemaan saumattomasti. Viihtyvyyttä lisäsivät auringonottoon tarkoitetut korihäkit, joissa pystyi rauhassa makoilemaan vaikkapa kumppanin kanssa. Lämmin poreallas, juomatarjoilu altaalle ja kauniisti istutetut palmut, aah.

La Veranda Resort oli puolestaan rakennettu romanttiseen siirtomaatyyliin. Osa asukkaista majoittui hotelliin, me perheemme koon vuoksi bungalowiin. Verannalta avautui tropiikin viidakkoa muistuttava maisema, ja iltaisin saimme kuunnella sammakoiden kurnutusta. Hotellin alueella oli kasvimaa, jossa kaikki ravintolassa käytetyt yrtit ja tomaatit oli kasvatettu.

Ensimmäinen illallisemme oli katettu rannalle, ja kokemus oli niin upea, että toivoin olevani häämatkalla. Palvelu oli henkilökohtaista, huomioivaa ja tunsimme olomme erittäin tervetulleiksi. Hotellin karismaattinen pääkokki liekitti aterioita edessämme, ja jokainen pieni toiveemme aterian suhteen huomioitiin.

Lue myös: Euroopan täydelliset shoppailukaupungit

3. Koska ruoka on maailman parasta

Matkan paras ja unohtumattomin anti oli vietnamilainen keittiö. En ole koskaan syönyt niin hyvin kuin Phu Quocissa. Jokainen ateria oli tuoreista raaka-aineista valmistettu ja mausteinen, mutta ei liian tulinen.

Aamupalani koostui tropiikin tyyliin tuoreista papaija- ja mangopaloista sekä tuorepuristetuista mehuista ja smoothieista. Hotellin aamiaisella oli tarjolla myös lämpimiä ruokia kuten vietnamilaista keittoa ja kevätkääryleitä. Nälkä tuli vasta myöhään iltapäivällä, jos silloinkaan.

Mutta ne illalliset! Kattaus, vaihtoehdot ja tarjoilu tekivät jokaisesta illallisesta juhlan. Merenelävät olivat tuoreita, ja suosikkejani olivat simpukat ja paikallinen erikoisuus, minihummeri.

Ruoasta hurmaantuneena osallistuin kokkauskurssille. Kokki vei minut duong dong -markkinoille ja opasti, miten löydän valtavalta torilta parhaat kalat, sitruunaruohon ja vihannekset. Opin puolipäiväkurssilla tekemään tuoreita kevätrullia ja maukkaita liemiä ja kastikkeita. Nopeat valmistusmenetelmät sopivat minulle, tunnetulle hätähousulle, oikein hyvin.

Lue myös: Sara La Fountain: ”Ei ole ruokaa, mitä en suostu syömään”

4. Koska hieronta 
on tehokasta

Kun on tuijotellut riittävän pitkään turkoosia merta ja purppuranpunaisia auringonlaskuja, alkaa kaivata kehonhuoltoa. Salinda Resortin spa vakuutti jo puitteillaan. Lämmitetty hoitopeti ja eteerisillä öljyillä tapahtunut hieronta poistivat viimeisetkin adrenaliininrippeet kehosta. Hoidon jälkeen en osannut sanoa, olenko hereillä vai unessa.

Kun olin päässyt hemmottelun makuun, jatkoin hoitokokemusten kartuttamista Veranda Resortissa. Kaunis spa sijaitsi omassa siirtomaahenkisessä rakennuksessaan.

Vietnamilainen hierontatekniikka eroaa thaimaalaisesta. Akupisteiden painelu ja urheiluhierontaa muistuttavat riuskat hierontaotteet tuntuivat mahtavilta.

Osallistuin myös hierontakurssille, jossa saimme opetella oikeanlaista hierontarytmiikkaa ja hermopäiden painelua. Kokeilin tekniikkaa myöhemmin ystävälleni Suomessa, joka ylisti sen voimaa.

Lue myös: Kasvohoito on arjen luksusta

5. Koska rannat ovat valkoisia

Ei ole parempaa tapaa aloittaa päivää kuin aamujooga. Etenkin, jos jooga tapahtuu meren äärellä aamuauringon sarastaessa. Juuri näin päiväni starttasivat Vietnamissa. Hotellin maksuton aamujooga oli mainio ohjelmanumero ennen herkkuaamiaista.

Iltapäivät keskityinkin lähinnä pötköttelemään kirja kädessä rannalla aurinkovarjon alla. Kookosvesi pillillä imettynä suoraan tuoreesta kookospähkinästä, varpaat valkoiseen hiekkaan upotettuna, on muisto, jota vaalin talven pimeinä hetkinä.

Saarella sijaitseva Sao Beach on yksi koko Vietnamin kauneimmista rannoista. Ajoimme sinne kuoppaista soratietä pitkin. Tunnelma oli kuin Indiana Jones -elokuvasta – oli vaikea päätellä, missä maailmankolkassa ollaan. Viiden tähden hotellissa köllötellessä unohtaa helposti, että Phu Quocin alue on vielä monin paikoin kehitysmaa-asteella.

Yhtäkkiä edessä näkyi rantaravintola ja kymmeniä riippukeinuja. Sao Beach, vietnamiksi Bai Sao, tunnetaan valkoisesta hiekasta ja kauniista palmupuista. Ranta ylitti kaikki odotukseni: kirmasin ja hyppelin aalloissa kuin pikkutyttö ja keinuin palmuun ripustetussa puukeinussa.

Rannan kahvila tarjoaa edullista ja maukasta ruokaa. Vietnamissa taitaa tosiaan olla mahdotonta syödä huonosti ‒ siinä yksi syistä, joiden vuoksi aion palata saarelle mahdollisimman pian.

Lue myös:

7 syytä, miksi Bryssel on täydellinen viikonloppukaupunki

Sri Lankalle kannattaa mennä nyt, kun muut eivät ole vielä ehtineet

 

 

Teksti ja kuvat TARU MARJAMAA
Tilaa Elle

Seuraa Elleä