Tämä sivu käyttää evästeitä palveluiden toimittamisessa, mainosten personoinnissa ja liikenteen analysoinnissa. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja
OK

Kaupallinen yhteistyö

Onko sinulla huono itsetunto?

04.04.2017

Itsetunto-ongelmat ovat erityisen tuttuja nuorille naisille. Huonolle itsetunnolle voi onneksi tehdä jotain.

Itsetunnolla on merkittävä rooli elämässämme. Sillä tarkoitetaan tapaa, jolla me suhtaudumme itseemme ja omiin mahdollisuuksiin elämässä. Itsetunto on arvoa, jonka itsellemme annamme.

– Se on tunnetta, että on tyytyväinen itseensä ja sinut itsensä kanssa. Hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen on tietoinen omista vahvuuksistaan ja heikkouksistaan ja yhteydessä tunteisiinsa, sanoo psykoterapeutti Ulrika Segercrantz Psykoterapiakeskus Vastaamosta.

Nuorille itsetunto-ongelmat ovat tyypillisiä, sillä juuri itsenäistymisen kynnyksellä moni asia elämässä muuttuu radikaalisti – niin fyysisesti kuin sosiaalisestikin. Kun kasvuprosessissa kesken olevalle 18-vuotiaalle asetetaan liian suuria odotuksia, vaarana on itsetunnon heikentyminen ja sitä kautta muiden ongelmien, kuten syömishäiriöiden, masennuksen tai ahdistuksen lisääntyminen. Yhteiskunnassa vallallaan oleva naiskäsitys ja kauneusihanteet eivät nekään helpota nuorten naisten oloa.

– Naiskäsitys on edelleen hyvin stereotyyppinen, eikä siihen kategoriaan mahtuminen ole kenellekään helppoa. Naiskuva on aina lähtenyt enemmän miehen kuin naisen tarpeesta, Segercrantz toteaa.

Onko sinulla huono itsetunto?

Mikäli epäröit vastausta otsikolle, esitä itsellesi muutama tarkentava kysymys: Olenko hyvä tällaisena kuin olen? Teenkö asioita itseni vuoksi vai miellyttääkseni muita? Mietinkö koko ajan mitä muut minusta ajattelevat?

– Tyytymättömyys, epävarmuus ja epäonnistumisen pelko ovat merkkejä huonosta itsetunnosta, Segercrantz listaa.

Hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen uskaltaa olla juuri sellainen kuin hän on, ja hän kokee olevansa samanarvoinen muiden kanssa. Hän on rehellinen itselleen ja tiedostaa omien vahvuuksiensa lisäksi myös heikkoutensa. Hän osaa jopa nauraa niille.

Omaa epävarmuuttaan voi pienentää listaamalla ylös asioita, joissa on hyvä. Ihminen, jolla on huono itsetunto ei välttämättä edes tiedosta, kuinka paljon hänessä on hyvää. Silloin kannattaa pyytää apua lähimmäisiltä. Voit pyytää kumppaniasi kertomaan, mihin hän sinussa ihastui tai vanhempiasi kertomaan, mitä he sinussa arvostavat.

Hyvien puolien listaamisen lisäksi on rohkeutta myöntää, missä asioissa on huono ja milloin tarvitsee muiden ihmisten apua. On vapauttavaa pystyä hyväksymään omat heikkoudet.

Positiivisuuden ja negatiivisuuden tasapaino

Heikkouksien listaamisessa ei tulisi kuitenkaan olla liian ankara itselleen. Moni meistä ajattelee itsestään turhan kielteisesti. Sisäinen lannistaja pitää huolen arvottomuudesta, jos kukaan muu ei sitä tee. Itsestäsi puhuminen negatiiviseen sävyyn, osaamattomuuden korostaminen tai oman kehon haukkuminen kannattaa lopettaa. Olisi tärkeää, että itsetunto-ongelmainen ryhtyisi ajattelemaan myönteisemmin: Osaan! Pystyn! Onnistun! Kelpaan! Selviän! Turha perfektionismi asettaa liian korkeita rajoja, joihin on kenenkään mahdotonta yltää.

Negatiivisuutta ei kannata kuitenkaan kokonaan laittaa romukoppaan. Oikeassa mittasuhteessa negatiivisuudella on tärkeä merkitys mielenterveydelle.

– Liika positiivisuus ei sekään ole aitoa. Elämään kuuluu myös synkkiä asioita. Jos niitä ei uskalleta kohdata, voi itsetuntokin vääristyä. Tämähän on myös yhteiskunnallinen ongelma. Kun kaikki pitää nähdä ihanana, kauniina ja fantastisena, syntyy vastareaktio. Kaikenlainen haukkuminen ja vihapuhe ovat varmasti osa sitä. Kun tunteita ei osaa käsitellä tai niiden käsittelyyn ei ole paikkaa, negatiivisuus ja paha olo purkautuvat epärakentavalla tavalla, Ulrika Segercrantz toteaa.

Haasta itseäsi

Itsetunnon kohentamiseksi voi tehdä työtä, mutta nappia painamalla se ei käy. Ensimmäinen askel on nostaa kissa pöydälle ja puhua asiasta, joko ystävän tai ammattilaisen kanssa. Kun asia on pöydällä, on sitä helpompi työstää vaikkapa pienillä harjoitteilla. Liian suuria tavoitteita ei kannata alkuun asettaa, sillä epäonnistumiset voivat lannistaa entisestään.

– Tavoitteiden tulee olla niin pieniä, että ne sallivat onnistumisen. Onnistumisen kautta tulee usein parempi mieli. Joka päivä kannattaa miettiä, mitä on saanut aikaiseksi ja mitä on osannut tehdä – ja taas hyvinkin pieniä asioita. Itsetunnon rakentaminen on prosessi, joskin hyvin pitkä sellainen, Segercrantz muistuttaa.

Apua ajoissa

Itsetunto-ongelmiin kannattaa hakea apua ajoissa. Ongelmat ovat helpommin korjattavissa, kun ne eivät ole muhineet vuosia. Segercrantz huomaa työssään päivittäin sen, että nuoret eivät uskalla puhua ongelmistaan vanhemmilleen, ja toisaalta myös sen, ettei vanhemmilla ole tarpeeksi aikaa lapsilleen. Pitkään jatkuneet ikävät kokemukset, kuten kiusaaminen, vaikuttavat ratkaisevasti minäkuvaan ja itsetuntoon. Siksi siihen on saatava stoppi ajoissa. Pahimmassa tapauksessa ongelmat voivat johtaa masennukseen ja ahdistuneisuuteen. Myös päihdeongelmat voivat olla lähtöisin huonosta itsetunnosta.

– Mitä aikaisemmin apua hakee, sen parempi. Jos itsetunto-ongelmat vaikuttavat ihmissuhteisiin, koulunkäyntiin tai työssä jaksamiseen, silloin viimeistään tulee hakea ammattiapua, Segercrantz muistuttaa.

Ammattiavun hakeminen ei tarkoita hulluutta

Moni kavahtaa edelleen sanaa ammattiauttaja. Avun hakeminen ammattilaiselta nähdään hulluutena ja heikkoutena. Todellisuudessa asia on juuri päinvastoin – avun hakeminen on rohkeutta, itsensä kuuntelemista ja tuntemista.

Kun ensimmäinen askel on otettu, ammattilainen auttaa asian prosessoimisessa eteenpäin. Hän pystyy näkemään asioita eri vinkkelistä ja ilman samanlaisia tunnesiteitä kuin olkapään tarjoavalla ystävällä tai läheisellä olisi.

–    Ammattiauttajalla on monen vuoden koulutus ja kokemusta. Hän tietää ihmisen psyykkeestä, psyykkeen kehityksestä ja vaiheista, ihmisten tunteista ja reaktiotavoista. Ammatti-ihminen on neutraali ja hän pystyy hahmottamaan kokonaisuuden selvemmin, Segercrantz toteaa.

–    Mikäli psykoterapia tulee kysymykseen, se on pitkä ja intensiivinen hoitomuoto, missä moni ehkä ensimmäistä kertaa elämässään tulee nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään. Tällä on hyvin korjaava vaikutus itsetuntoon, Segercrantz jatkaa.

Asiantuntijana: psykoterapeutti, työnohjaaja ja psykologi Ulrika Segercranzt Psykoterapiakeskus Vastaamosta

Apua itsetunto-ongelmiin, masentuneisuuteen tai ahdistushäiriöihin saat täältä.

Tee tästä itsetuntotesti.

Tilaa Elle

Seuraa Elleä