Gourmet-kukkulan tähtilounaat
Helsinkiläiset huippuravintolat tarjoavat nautinnollisia lounaita.
Juhlin valmistujaisiani viime viikolla! Kahden vuoden urakka on nyt ohi – olen valmis ravintolakokki.
No, en todellakaan tunne olevani valmis, vaan tästä tie vasta alkaa.
Asia valkeni minulle selkeästi, kun vierailin helsinkiläisissä Michelin-tähdillä varustelluissa ravintoloissa.
Menimme toissa viikon keskiviikkona vanhempien kanssa lounaalle Chez Dominique -ravintolaan. Olimme suunnitelleet visiittiä kauan, joten odotukset olivat korkealla.
Sali oli puoliksi tyhjillään, mikä tuntui erikoiselta. Onhan ravintola juuri valittu maailman 21. parhaaksi.
Henkilökunnasta ei sitten ollutkaan pulaa. Ympärillämme hyöri parhaillaan kolme tai neljä tarjoilijaa sekä sommelier.
Aloitimme lounaan lasillisella kuohuvaa. Sen jälkeen saimme tervehdykset keittiöstä: tomaattia ja mozzarellaa, Chez Dominiquen tapaan. Se tarkoitti kahta marmorikuulan kokoista juustopalloa ja yhtä tomaattikuutiota, joka oli vuorostaan nuppineulanpään kokoinen.
Alkuruoaksi valitsin kateenkorvaa punajuuren kanssa. Se oli herkullista! Pääruoaksi nautin paahdettua siikaa risottopedillä. Annos oli kovin pieni, mutta täydellisesti valmistettu. Jälkiruoka oli fantastinen yhdistelmä omenaa ja jogurttia. Lautasella oli omenavaahtoa, omenasorbettia sekä eräänlaista omenahyytelöä, jonka sisällä oli jogurttivaahtoa. Komeuden päälle oli ripoteltu jogurttihelmiä.
Huvittavaa oli se, että äitini mies, jolla on diabetes, ei saanut ateriasta kaloreita kohdalleen. Hän joutuikin turvautumaan ratikkapysäkillä eväsvoileipiin. Oma vatsani kyllä täyttyi, vaikka annokset olivatkin pieniä.
Myös ravintolan tunnelma oli omiaan luomaan täyden olon vatsaan. Tarjoilijoiden määrä ja huomaavaisuus toivat lounaaseen luksuksen tuntua.
Seuraavalla viikolla suuntasin opiskelukavereideni ja opettajieni kanssa ravintola Carmaan. Se sijaitsee samaisella Gourmet-kukkulalla kuin Chez Dominique – itse asiassa Carma toimii nykyisin heidän vanhoissa tiloissaan.
Ravintolan sali oli vaatimattomampi ja tunnelma hieman rennompi kuin naapurissa. Söin alkuun kukkakaalikeittoa, joka oli hyvää, mutta ei tajunnan räjäyttävää. Pääruoaksi nautin entrecoten vihannesten ja kantarellien kera. Liha oli maukasta, joskin hieman sitkeää. Jälleen kerran aterian kruunasi jälkiruoka, passionhedelmämousse. Sen pinta oli karamellisoitu ja herkku oli koristeltu tuoreilla vadelmilla. Nam!
Lounas on hyvä tapa tutustua hintavaan ravintolaan, sillä ateriamme maksoi viineineen kummassakin ravintolassa noin 70 euroa. Hinta voi tuntua kovalta, mutta kun ottaa huomioon ruoan valmistuksessa käytetyn käsityön tason, se sopii mielestäni hyvin kulinaristin lama-ajan budjettiin.
No, en todellakaan tunne olevani valmis, vaan tästä tie vasta alkaa.
Asia valkeni minulle selkeästi, kun vierailin helsinkiläisissä Michelin-tähdillä varustelluissa ravintoloissa.
Menimme toissa viikon keskiviikkona vanhempien kanssa lounaalle Chez Dominique -ravintolaan. Olimme suunnitelleet visiittiä kauan, joten odotukset olivat korkealla.
Sali oli puoliksi tyhjillään, mikä tuntui erikoiselta. Onhan ravintola juuri valittu maailman 21. parhaaksi.
Henkilökunnasta ei sitten ollutkaan pulaa. Ympärillämme hyöri parhaillaan kolme tai neljä tarjoilijaa sekä sommelier.
Aloitimme lounaan lasillisella kuohuvaa. Sen jälkeen saimme tervehdykset keittiöstä: tomaattia ja mozzarellaa, Chez Dominiquen tapaan. Se tarkoitti kahta marmorikuulan kokoista juustopalloa ja yhtä tomaattikuutiota, joka oli vuorostaan nuppineulanpään kokoinen.
Alkuruoaksi valitsin kateenkorvaa punajuuren kanssa. Se oli herkullista! Pääruoaksi nautin paahdettua siikaa risottopedillä. Annos oli kovin pieni, mutta täydellisesti valmistettu. Jälkiruoka oli fantastinen yhdistelmä omenaa ja jogurttia. Lautasella oli omenavaahtoa, omenasorbettia sekä eräänlaista omenahyytelöä, jonka sisällä oli jogurttivaahtoa. Komeuden päälle oli ripoteltu jogurttihelmiä.
Huvittavaa oli se, että äitini mies, jolla on diabetes, ei saanut ateriasta kaloreita kohdalleen. Hän joutuikin turvautumaan ratikkapysäkillä eväsvoileipiin. Oma vatsani kyllä täyttyi, vaikka annokset olivatkin pieniä.
Myös ravintolan tunnelma oli omiaan luomaan täyden olon vatsaan. Tarjoilijoiden määrä ja huomaavaisuus toivat lounaaseen luksuksen tuntua.
Seuraavalla viikolla suuntasin opiskelukavereideni ja opettajieni kanssa ravintola Carmaan. Se sijaitsee samaisella Gourmet-kukkulalla kuin Chez Dominique – itse asiassa Carma toimii nykyisin heidän vanhoissa tiloissaan.
Ravintolan sali oli vaatimattomampi ja tunnelma hieman rennompi kuin naapurissa. Söin alkuun kukkakaalikeittoa, joka oli hyvää, mutta ei tajunnan räjäyttävää. Pääruoaksi nautin entrecoten vihannesten ja kantarellien kera. Liha oli maukasta, joskin hieman sitkeää. Jälleen kerran aterian kruunasi jälkiruoka, passionhedelmämousse. Sen pinta oli karamellisoitu ja herkku oli koristeltu tuoreilla vadelmilla. Nam!
Lounas on hyvä tapa tutustua hintavaan ravintolaan, sillä ateriamme maksoi viineineen kummassakin ravintolassa noin 70 euroa. Hinta voi tuntua kovalta, mutta kun ottaa huomioon ruoan valmistuksessa käytetyn käsityön tason, se sopii mielestäni hyvin kulinaristin lama-ajan budjettiin.
Katso myös
- Solar Kitchen toimii aurinkovoimalla 11.8.2011
- Armaani, mikä maitokauppa! 29.7.2011
- Kylmä nuudelisalaatti 15.7.2011
- Hunajamarinoidut vihannekset auringon marinoimille lukijoille 8.7.2011
- Hyviä syitä suunnata Flow’hun 30.6.2011
- Terveisiä Venetsiasta! 9.6.2011
- Nyt on raparperin aika! 1.6.2011
- Grillattu parsa on herkullista 13.5.2011
- Parasta leivän päälle! 11.5.2011
- Joogabussilla maaseudun rauhaan 3.5.2011
- Terassikausi on korkattu 26.4.2011
- Nyt korkataan tippaleipäkausi! 13.4.2011
- Terveisiä New Orleansista! 24.3.2011
- Ravintolat sodassa 11.3.2011
- Klassikkoainesta kokkikisassa 3.3.2011
- Jääkiekkoilijan ruokaympyrä 25.2.2011
- Pipsan Crème Ninon -keitto 22.2.2011
- Rokkia, Rotukarjaa ja Radek 21.2.2011
- Top Chefin tuomaristo kaapissa! 9.2.2011
- Kun osterit eivät onnistu 4.2.2011
- Kevättä kohti 31.1.2011
- One down, nine to go 28.1.2011
- Tänään se alkaa! 26.1.2011
- Välipäivien herkkuresepti Kaliforniasta 30.12.2010
- Pain d’épices 16.12.2010
- Boris! 30.11.2010
- Lehtikaalia ei pikku pakkanen nujerra! 24.11.2010
- Elle Style Awardsin juhlapöytä 10.11.2010
- Kurpitsa taipuu moneksi 29.10.2010
- Terveellinen lehtikaali 19.10.2010
- Pariisin parhaat ravintolat 7.10.2010
- Flunssan tappaja 15.9.2010
- Syksyn paras jälkiruoka 1.9.2010
- Ranskalainen tori Lasipalatsilla nyt 20.8.2010
- Hidas lomaltapaluu 13.8.2010
- Kesäinen salaatti 16.7.2010
- Hellepäivän jälkiruoka 12.7.2010
- Muotitiimin lounas velodromilla 1.7.2010
- Helsingin kahviloissa tapahtuu 29.6.2010
- Terveisiä pierogien valtakunnasta 22.6.2010
- Lasi terveyttä Hakaniemen Kauppahallista 11.6.2010
- Marokkolainen minttutee 27.5.2010
- Helppo sunnuntai-illallinen 17.5.2010
- Japanilainen lettukakku 12.5.2010
- Äitienpäivä! 7.5.2010
- Parsaa, kiitos! 21.4.2010
- Terveisiä Turusta! 16.4.2010
- Amarula-kakku 9.4.2010
- Ihana sunnuntai 26.3.2010
- Lounas Dries Van Notenilla 18.3.2010
- Uudistunut Herkku 4.3.2010
- Kampasimpukat salaatin kera 3.3.2010
- Jälkiruoka tyttöjen iltaan 22.2.2010
- Terveisiä maailmalta! 17.2.2010
- Laskiaispullan salaisuus 8.2.2010
- Juurevaa kaupantekoa kivijalassa 1.2.2010
- Herra Okra 26.1.2010
- New Orleansin tyyliin: leivitetty okra 18.1.2010
- Rakas mehulinkoni 13.1.2010
- Uusi vuosi, uusi resepti 29.12.2009
- Suklaamandariinit 21.12.2009
- Piparit hyvässä seurassa 14.12.2009
- 3-D joululeivonnainen 1.12.2009
- Elle-tytön unelmapiparkakku 17.11.2009
- Sunnuntailounas Mustiossa 12.11.2009
- Kerran vielä: Ladurée 2.11.2009
- Makkaraa mahan täydeltä 27.10.2009
- Sokerihumala jatkukoon! 13.10.2009
- Louboutin ja Ladurée 6.10.2009
- Superruokaa! 24.9.2009
- Herkutteluhetkiä 14.9.2009
- Syysmarkkinoille! 9.9.2009
- Brunssia! 4.9.2009
- Muoti-ikonin uunikana 26.8.2009
- Maukas sienirisotto 20.8.2009
- Raikas papaijasalsa 13.8.2009
- Barcelonan pieni tapaskuningas 11.8.2009
- Lasi Pimm’siä, kiitos! 31.7.2009
- Mierontien munkit 14.7.2009
- Ruokaa ja rokkia 6.7.2009
- Raflaavat salaatit 30.6.2009
